Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Naantalin vihreät valtuustoryhmät: Nuorten opiskeluvalinnat eivät saa törmätä kuntarajoihin
Eduskunnan kehysriihessä tehty esitys maksuttoman toisen asteen rajaamisesta sen vuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 18 vuotta, romuttaisi nykyisen maksuttoman toisen asteen mallin ennen kuin se on kunnolla päässyt käyntiinkään.
Esitys ei ole vaikutuksiltaan perusteltu: valtakunnallisesti vuosittain vain 12 miljoonan euron säästö kohdistuu jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin nuoriin. Myös kymppiluokan käyneet tai eri syistä peruskoulun vuotta muita myöhemmin aloittaneet joutuvat eriarvoiseen asemaan muihin verrattuna. Myöskään maalaisjärki ei tue esitystä: oppimateriaalien ja tietokoneiden poiskerääminen ja e-kirjalisenssien katkaiseminen opintojen loppusuoralla on hankala toteuttaa ja lisää kuntien hallinnollista taakkaa.
Vastauksena esitykseen monissa kunnissa tullaan esittämään, että jos esitystä ei saada torpattua, tulee kunnan taata maksuton toinen aste nykymuotoisena asukkailleen. Aloitteiden myötä herää kysymys siitä, miten nuorten yhdenvertaisuus toteutuu seudullisesti, sillä nuoret eivät tee opiskeluvalintoja kuntarajojen perusteella.
Myös Turun seudulla nuoret kulkevat toisen asteen opintoihin ahkerasti kuntarajojen yli. Opiskelupaikan valintaan vaikuttaa kiinnostuksen kohteiden lisäksi myös realiteetti siitä, mihin paikkaan arvosanat riittävät. Alueemme ruotsinkielisille opiskelijoille opiskelupaikan valitseminen toisen kunnan puolelta voi olla välttämätöntä, jotta pääsee suorittamaan toisen asteen omalla äidinkielellään.
Jos kaikki kunnat eivät ole mukana turvaamassa nykymuotoista maksutonta toista astetta, muodostuu kummallinen tilanne, jossa osa kunnista tukee asukkaidensa ja myös naapurikunnista opiskelemaan tulleiden opiskelua. Toisaalta niissä kunnissa, joissa kunta ei turvaa maksutonta astetta, päätyy opiskelemaan kahden kerroksen väkeä, jos osan ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden kotikunta tukee näiden opintoja.
Ensisijaisesti kaavailtu koulutusleikkaus on peruttava. Jos leikkausta ei peruta, tulee kuntien käynnistää välittömästi keskustelut siitä, miten nykymuotoinen maksuton toinen aste turvataan riippumatta siitä, päättääkö nuori hakeutua toiselle asteelle omaan kotikuntaansa vai toiselle paikkakunnalle. Nykymuotoisen maksuttoman toisen asteen tulee säilyä kaikille Turun seudun asukkaille.
Sofia Engblom
Turun vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Hannu Rautanen
Kaarinan vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Jani Suominen
Raision vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Heidi Tuimala
Liedon vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Leena Haanpää
Naantalin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Vihreät menestyivät hyvin Turun osuuskaupan edustajiston vaaleissa
Vihreät menestyivät Turun osuuskaupan edustajiston vaaleissa hyvin ja lisäsivät edustajamääräänsä Turun osuuskaupan edustajistossa. Saimme edustajistoon vuosille 2024–2028 kaikkiaan kuusi vihreää edustajaa. Myös ääniosuudessa tuli huomattavaa kasvua.
1. jäsenalueella tuplasimme edustajamäärän, kun saavutimme kuusi edustajistopaikkaa. Ehdokkaita oli alueella 32.
Niina Ratilainen, Turku, 185 ääntä
Aliisa Wahlsten, Turku, 160
Mikaela Sundqvist, Turku, 150
Venla Käyhkö, Raisio, 149
Iina Jussilainen, Turku, 147
Konsta Weber, Turku 147
– – – –
Anneli Suutari, Kaarina, 127 varalla
2. jäsenalueella emme nyt saaneet paikkoja, vaan menetimme viime vaaleissa saavutetun yhden paikan. Tämä johtui pääasiassa pienestä ehdokasmäärästä alueella. Ehdokasmäärä putosi viiteen edellisten vaalien yhdestätoista.
Vihreillä oli TOK:n kahdella jäsenalueella kaikkiaan 37 ehdokasta, jotka saivat yhteensä 3084 ääntä. Turun Osuuskaupan edustajiston vaaleissa annettiin yhteensä 28 872 ääntä. Yhteensä osuuskaupan edustajiston vaaleissa oli ehdolla 365 jäsentä. Osuuskaupan edustajistoon tuli valituksi yhteensä 60 henkilöä, joista 34 oli naisia ja 26 miehiä. Uusia edustajiston jäseniä on joukossa 31. https://tok.fi/vaalit/
Vihreitä ehdokkaita osuuskauppojen vaaleissa Varsinais-Suomessa
Turun osuuskaupan ja Suur-Seudun osuuskaupan edustajistojen vaalit ovat käynnissä. Molemmissa vaaleissa on vihreitä ehdokkaita.
Osuuskaupalla on paljon vaikutusvaltaa Varsinais-Suomessa, ja siksi olisi hyvä saada mahdollisimman paljon vihreitä mukaan päätöksentekoon. Käytä oma äänesi ja levitä sanaa, olit itse äänioikeutettu tai et. Viime vaaleissa äänestysprosentti oli vain 18,1 prosenttia. On siis paljon käyttämätöntä potentiaalia ja hyvä mahdollisuus tehdä vihreä vallankumous, mutta sen tekeminen vaatii meitä kaikkia.
Turun osuuskaupassa vihreät ehdokkaat ovat 1. jäsenalueen listalla B ja 2. jäsenalueen listalla G. Suur-Seudulla ei ole listavaaleja. Äänestysaikaa on Turun osuuskaupan osalta 2.4. asti ja Suur-Seudun osalta 5.4. asti. Äänestää voi postitse kotiin tulleella äänestyslipulla tai netissä
Vihreiden ehdokkaiden teemoja näissä vaaleissa ovat mm.
- terveellisten elintarvikkeiden hinnoittelu
- hävikin vähentäminen
- keräys, kotiinkuljetus, robotit
- vastuullisuus monesta näkökulmasta.
Ehdokkaat
Turun Osuuskaupan jäsenalue 1
Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Raisio, Rusko
Lista B – Vihreiden ehdokaslista
21 Birstolin Anita, psykoterapeutti, Turku
22 Engström Kristiina, toimitusjohtaja Raisio
23 Epse Samfoga Doh Theresia Bilola, hankekoordinaattori Turku
24 Heikkilä Jonas, ympäristökasvatuspäällikkö, ledande miljöpedagog, Turku
25 Heikkilä Pekka, biostatistikko, Raisio
26 Heywood Alina, medianomi (AMK), Turku
27 Hurmerinta Rasmus, lastensuojelulaitoksen ohjaaja, Turku
28 Isotalo Juha, väitöskirjatutkija, Turku
29 Jussilainen Iina, sairaanhoitaja, Turku
30 Kivijakola Jonna-Mari, chapter lead for BI & reporting claims, Lieto
31 Koivu Janna-Riia, työttömyysturva-asiantuntija, Turku
32 Koskimies Riitta, lehtori, Turku
33 Käyhkö Venla, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, Raisio
34 Laukkanen Liisa, lukion lehtori, Turku
35 Marjamaa Aino, opiskelija, Turku
36 Mäkelä Jakke, data-analyytikko, Turku
37 Mäkinen Marjaana, tutkijatohtori, Turku
38 Nieminen-Pihala Vappu, analytical scientist, Lieto
39 Ollikkala Tuija, fysioterapeutti, Turku
40 Palmu Kirsti, maisemasuunnittelija Kaarina,
41 Paloposki Jyri-Petteri, yrittäjä, opiskelija, Turku
42 Rajala Otso, ohjelmoija, Turku
43 Rantanen Laura, toimittaja, viestintäpäällikkö, Turku
44 Ratilainen Niina, vaikuttamisen asiantuntija, Turku
45 Sundqvist Mikaela, ympäristöasiantuntija, Turku
46 Suutari Anneli, erikoissairaanhoitaja Kaarina,
47 Vahala Tatu, luokanopettaja, Turku
48 Väisänen Jukka, yliopisto-opiskelija, Turku
49 Välke Olli, toiminnanjohtaja, Turku
50 Wahlsten Aliisa, tutkimusavustaja, aluevaltuutettu, valmentaja, Turku
51 Weber Konsta, liiketoiminnan kehitysjohtaja, Turku
52 Örnberg Jarno, kehityspäällikkö Masku
Turun osuuskaupan jäsenalue 2
Aura, Kustavi, Loimaa, Parainen, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pöytyä, Sauvo, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa
Lista G – Vihreiden ehdokaslista
360 Heino Sini, ylihoitaja, Paimio
361 Heinonen Sampsa, erityisasiantuntija, Loimaa
362 Lehtonen Mona, ombudsman. Parainen
363 Lähde Leena, hoitoapulainen, Opiskelija, Parainen
364 Svegin Hannu, yrittäjä, Parainen
Suur-Seudun Osuuskauppa
Kemiönsaari, Koski Tl, Marttila, Salo ja Somero
Vihreät ehdokkaat
30 Kallio Wilhelmiina, hortonomi, Salo, Kisko
42 Koskinen Elina, pankkineuvoja, Salo
56 Lehti Pasi, insinööri (AMK), eläkeläinen, Salo, Halikko
110 Saarinen Kari, FM, musiikkiterapeutti, Salo
Turun Osuuskaupan edustajistovaalit pidetään 18.3.–2.4. ja Suur-Seudun Osuuskaupan 18.3.–5.4.2024. Edustajistovaalissa valitaan edustajat ja heille varaedustajat seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 2024-2028.
Lisätietoa:
Valtuustoaloite: Varha edelläkävijäksi luontolähtöisten menetelmien käyttämiseksi sote-palveluissa
Luonto- ja eläinlähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan toimintamuotoja, joissa tuetaan ihmisten voimaantumista ja aktivoitumista luonnon ja eläinten avustuksella, kuten esimerkiksi terapeuttisia pihoja, puutarha- ja ratsastusterapiaa tai koulukoiria. Menetelmien käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana, mutta niiden laajempi ja systemaattisempi käyttöönotto vahvistaisi ihmisten hyvinvointia ja perustason palveluja, siirtäisi painopistettä ehkäisevään työhön ja tarjoaisi ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteisiin sote-alalla.
Luonto- ja eläinavusteisiin menetelmiin liittyvistä vaikutuksista on olemassa todennettua tutkimustietoa. Luonnonympäristöihin tiedetään liittyvän elimistön vireystilaa rauhoittavia, keskittymiskykyä lisääviä, myönteisiä mielialoja vahvistavia ja elpymistä tukevia vaikutuksia. Eläinten läsnäoloon ja kohtaamiseen on niin ikään osoitettu liittyvän rauhoittavia ja elimistön stressireaktioita vähentäviä vaikutuksia. Vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat moninaiset. Niiden lisäksi luonto vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin kannustamalla liikkumaan ja lisäämällä vastustuskykyä.
Luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä voidaan käyttää sekä ennaltaehkäisevässä työssä että hoivapalveluissa, työtoiminnassa ja kuntoutuksessa kaikissa ikäryhmissä. Green Care Finland ry ja Maaseutupolitiikan neuvoston HYMY- ja TUUMA -verkostot ovat tehneet aloitteen luontolähtöisten menetelmien valtakunnallisesta käyttöönotosta. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella olisi mahdollisuus olla edelläkävijä toiminnan pilotoimisessa ja vakiinnuttamisessa sekä osana sosiaali- ja terveyspalveluja että yhteistyössä kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Esitämme, että Varhassa pilotoidaan luontolähtöisten menetelmien toimintamallia sote-palveluissa ja otetaan luontolähtöisyys osaksi yhteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kuntien kanssa.
Aluevaltuutetut: Lasten, nuorten ja perheiden palveluille oma tulosryhmä
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelu käynnistyi ikäkaarilautakuntamallilla, jossa oli erikseen oma lautakunta myös lasten, nuorten ja perheiden asioille. Ikäkaarimalli olisi Vihreän aluevaltuustoryhmän mielestä mahdollistanut vahvemman kokonaisuuden palveluita läpi leikaten ja pidimme viimeiseen asti kiinni ikäkaarimallista. Sen taistelun hävisimme ja ikäkaarimallista päätettiin luopua ja lautakunnat muodostettiin perinteisellä kaavalla tuotanto- ja palvelukokonaisuudet edellä, sillä lautakunnille haluttiin budjettivaltaa.
Uutena korjaavana yrityksenä on esitetty, että lasten, nuorten ja perheiden palveluille tulisi hallinnollinen oma tulosryhmä ja kaikki palvelut olisivat tämän sateenvarjon alla sosiaali- ja terveyspalveluiden alaisuudessa. Tuemme tätä yritystä, vaikka on ymmärrettävää, että tämä toisi alussa muutoksia ja lisätyötä henkilöstölle. Ihanteellinen lopputulos olisi yhdistää kaikki lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuva osaaminen yhteen hallinnolliseen kokonaisuuteen, jossa kaikki neuvolapalveluista lastensuojeluun, erikoissairaanhoitoon ja psykiatriaan olisivat mukana.
Tavoitteena olisi saada aikaan palvelukokonaisuuden yhtenäistäminen niin henkilöstölle kuin asiakkaille. Lisäksi toivottavasti kynnys tiedon jakamiseen madaltuisi eri osaamisalueiden välillä. Lapsi tai nuori on kokonaisuus ja fyysinen oireilu voi usein linkittyä sosiaalisiin ongelmiin, joiden ratkaiseminen helpottuu laajemmalla yhteistyöllä. Perhekeskusmalli on hieno pohja tälle yhteistyölle ja olemme menossa oikeaan suuntaan, kun lapsille ja nuorille räätälöityjä palveluita löytyy matalalla kynnyksellä, jonka yli tuntuu turvalliselta astua. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus vahvistuisi omalla tulosryhmällä entisestään.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja lapsiasiavaltuutettu ovat suositelleet, että lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostavat kokonaisuuden. Palvelukokonaisuudessa tulisi näkyä monialaisuus. Tärkeä tehtävä on sote-palveluiden lisäksi sivistys-, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimella sekä seurakunnilla ja järjestöillä. Yhtenäinen tulosryhmä edistäisi ja selkiyttäisi myös yhteistyötä edellä mainittuihin.
Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja heille me rakennamme tätä yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta. Lasten, nuorten ja perheiden tulosryhmä olisi pitkällä aikavälillä myös taloudellinen investointi, sillä palveluiden yhteen kokoaminen olisi asiakaslähtöistä ja hintalappu on takuuvarmasti pienempi kuin hajallaan olevalla nykymallilla.
Heidi Aaltonen
aluevaltuuston vpj, aluevaltuustoryhmän pj
Janina Andersson
aluehallituksen jäsen
Essi Lindberg
sote-palvelulautakunta varajäsen
Sofia Virta
aluevaltuutettu, Vihreän liiton pj