Aluevaltuston varajäsen Selinä Nera teki 25.2.2026 Varhan aluevaltuustolle aloitteen vaikuttamistoimielinten osallisuuden vahvistamisesta.

Varhassa toimii neljä vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto ja monikulttuurisuusneuvosto. Vaikuttamistoimielinten tarkoituksena on lisätä edustamiensa marginalisoitujen ryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päätöksentekoon niin, että heidän äänensä tulevat kuulluksi. Aluehallituksen on turvattava vaikuttamistoimielimille vaikuttamismahdollisuudet sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Valitettavasti tällä hetkellä vaikuttamistoimielimiä ei ole osallistettu Varhassa kaikissa heidän toimintapiiriään koskevissa asioissa. On syntynyt tilanteita, jossa jätetään kysymättä lausuntoa, vaikka asia koskisi nimenomaisesti vaikuttajaryhmää edustavaa tahoa. Jos lausuntoa on kysytty, se on tapahtunut vastaa todellisen päätöksenteon jälkeen, jolloin tosiasiallisia vaikuttamisen mahdollisuuksia ei ole annettu. Lisäksi palveluiden seurannasta ja päätöksenteosta yleensä annetaan vaikuttamitoimielimille niukasti tietoa. Voidaan siis todeta, että todelliseen osallistumisen mahdollistamiseksi, tarvitaan lisätoimenpiteitä.

Vaikuttamistoimielimillä on myös valtavasti tietoa edustamansa ryhmän asioista niin, että päätöksistä saataisiin lähtökohtaisesti laadukkaampia ja hyväksyttävämpiä kun vaikuttamistoimielinten potenttiaali- ja osaaminen hyödynnettäisiin täysimääräisesti.

Juridista pohjaa: Laissa hyvinvointialueista (611/2021) 32.2 §:ssä todetaan seuraavaa: Vaikuttamistoimielimille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta, ja vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen hyvinvointialueella.

Laki siis velvoittaa järjestämään vaikuttamistoimielimille sellaiset toimintaedellytykset, jotka mahdollistavat kokonaisvaltaisen osallisuuden. Kunnissa ja muilla alueilla on ratkaistu tilannetta esimerkiksi sallimalla vaikuttamistoimielimille puhe- ja läsnäolo oikeus valtuustoissa sekä toimielimissä, joissa käsitellään vaikuttamistoimielimen kohderyhmälle merkittävää asiaa. Kaikki alueella toimivat vaikuttamistoimielimet edustavat sellaisia ihmisryhmiä, joiden on hankalaa ellei jopa mahdotonta saada ääntään kuuluviin vain edustuksellisen demokratian kautta.

Verrattaessa Kuntalakiin (410/2015) ja sen Hallituksen esityksiin, jossa määritellään tarkemmin vaikuttamistoimielinten suhteesta toisiinsa ja niiden tarkemmista toimintaedellytyksistä voidaan huomata, että vaikuttamistoimielimet ovat keskenään yhdenvertaisessa asemassa (HE 268/2014 vp, 157) ja niiden aseman parantamiseksi on ehdotettu läsnä- ja puheoikeuden sallimista toimielinten kokouksissa, jotta tiedonkulku ja vaikuttamismahdollisuudet paranisivat (HE 268/2014 vp, 155). Samanlaiset toimenpiteet auttaisivat myös alueella lain edellyttämien toiminta- ja osallisuusmahdollisuuksien toteutumiseksi.

Toimenpide-ehdotukset:

• Selvitetään vaikuttamistoimielinten osallistumisen ongelmat Varhassa.
• Parannetaan vaikuttamistoimielinten osallisuutta esimerkiksi sallimalla läsnä- ja puheoikeus aluevaltuustossa sekä vaikuttamistoimielinten tehtävän toteuttamisen kannalta merkittävissä lautakunnissa.
• Edellytetään toimielimiä pyytämään ennen päätöksentekoa lausuntoja vaikuttamistoimielimiltä päätöksenteon tueksi.
• Otetaan vaikuttamistoimielimet vahvemmin mukaan tehtyjen päätösten seurantaan.

Aluevaltuutettu Essi Lindberg teki 25.2.2026 Varhan aluevaltuustolle aloitteen vanhusväestön kotikunnan ulkopuolisten sijoitusten tilastoinnin ja seurannan käynnistämisestä.

Varhan hyvinvointialueella – kuten muuallakin Suomessa – iäkkäitä, vammaisia ja kuntoutuvia potilaita sijoitetaan ympärivuorokautiseen hoivaan tai lyhytaikaiseen hoitoon oman kotikuntansa ulkopuolelle. Sijoitus voi tarkoittaa kymmenien kilometrien etäisyyttä läheisistä ja tutusta elinympäristöstä. Käytäntö vaikeuttaa omaisten mahdollisuuksia osallistua arkeen ja heikentää perhe-elämän jatkuvuutta.

Ilmiö tunnistetaan asiantuntijatasolla, mutta siitä ei kerätä systemaattista ja julkista tietoa. Päätöksiä
siis tehdään, mutta kokonaiskuvaa ei ole.

Oikeudelliset ja eettiset näkökohdat: Hyvinvointialue voi sijoittaa hoitoa tarvitsevan henkilön mihin tahansa alueensa yksikköön. Käytännössä esimerkiksi Salosta voidaan sijoittaa iäkäs henkilö Uuteenkaupunkiin, jonne julkisilla kulkuyhteyksillä matka kestää noin kaksi tuntia yhteen suuntaan. Kaikilla omaisilla ei ole autoa tai mahdollisuutta pitkään matkustamiseen.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla turvaa oikeuden yksityis- ja perhe-elämään. Vaikka asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta tiettyyn hoivayksikköön, viranomaisen on päätöksenteossaan huomioitava perusoikeudet, kohtuullisuus ja ihmisarvo.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on joulukuussa 2025 antamassaan ratkaisussa (dnro 6121/2024-S) todennut, että hyvinvointialue Pirha ei ollut toiminut lainmukaisesti sijoittaessaan sokean muistisairaan vanhuksen vastoin tämän tahtoa ja hoitavan lääkärin arviota. Ratkaisu osoittaa, että kysymys ei ole vain hallinnollisesta järjestelystä, vaan perusoikeuksien toteutumisesta.

Kanteluprosessi on kuitenkin raskas, eikä kaikilla ole kykyä tai voimavaroja viedä asiaa eteenpäin. Siksi yksittäiset ratkaisut eivät kerro, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse.

Tietopohjan puute: Hyvinvointialueet tilastoivat tarkasti esimerkiksi palvelujen jonotusajat ja lastensuojelun sijoitukset. Sen sijaan ei ole julkista, vertailukelpoista tietoa siitä:

• kuinka usein iäkäs tai vammainen henkilö sijoitetaan kotikuntansa ulkopuolelle,
• kuinka pitkän välimatkan päähän sijoitus tehdään,
• missä määrin sijoitus on ollut vastoin asiakkaan tai omaisten toivetta,
• kuinka usein päätöksistä on tehty oikaisuvaatimuksia tai kanteluita,
• miten sijoitukset vaikuttavat omaisyhteistyöhön ja hoidon jatkuvuuteen.

Ilman tietoa ei voida arvioida, ovatko kyseessä yksittäiset tilanteet vai rakenteellinen toimintatapa, jossa palvelurakenteen ja paikkatilanteen hallinta ohittaa lähipalveluperiaatteen.

Esitän, että Varhan hyvinvointialue: Käynnistää systemaattisen tilastoinnin kaikista ympärivuorokautisen asumispalvelun ja pitkäaikaishoidon sijoituksista, joissa asiakas sijoitetaan kotikuntansa tai ensisijaisen palvelualueensa ulkopuolelle.
Sisällyttää seurantaan vähintään sijoituksen etäisyyden (kilometrit ja arvioitu matka-aika), sijoitusperusteen sekä tiedon asiakkaan kuulemisesta.
Laatii vuosittain julkisen raportin sijoitusten määrästä, alueellisesta jakautumisesta ja muutoksenhauista.
Arvioi raportin pohjalta, edellyttääkö tilanne palvelurakenteen, ohjeistuksen tai resursoinnin muutoksia lähipalveluperiaatteen ja perusoikeuksien vahvistamiseksi.

Tilastointi on perusedellytys avoimelle ja vastuulliselle päätöksenteolle. Ilman läpinäkyvää tietoa ei voida varmistaa, että iäkkäiden, vammaisten ja kuntoutuvien potilaiden oikeus ihmisarvoiseen elämään ja perhe-elämään toteutuu yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella.

Varsinais-Suomen vihreät valitsi syyskokouksessaan lauantaina 13.12.2025 Raisiossa puheenjohtajakseen turkulaisen kaupunginvaltuutetun Riina Lumpeen.

– Ensi vuonna lähdetään luomaan pohjaa seuraavalle eduskuntavaalikampanjalle ja kannatuksen nousulle koko Varsinais-Suomessa, tiiviissä yhteistyössä paikallisjärjestöjen kanssa. On hienoa saada siihen työhön näin monipuolinen ja motivoitunut piirihallitus, ja toivotamme tervetulleeksi mukaan kaikki vihreän vaalimenestyksen rakentamisesta kiinnostuneet, Riina Lumme sanoo.

Muiksi jäseniksi Varsinais-Suomen vihreiden piirihallitukseen valittiin

Rasmus Hurmerinta, Turku, varajäsen Joonas Miiluniemi, Lieto
Venla Käyhkö, Raisio, varajäsen Monika Antikainen, Rusko
Milja Lempinen, Turku, varajäsen Jakke Mäkelä, Turku
Anu Markula, Kaarina, varajäsen Marko Lindberg, Lieto.
Kari Saarinen, Salo, varajäsen Nelli Spännäri, Salo
Susanna Sankala, Turku, varajäsen Satu Sarparanta, Turku
Mikael Vaittinen, Pöytyä, varajäsen Hinni Passi, Paimio
Aliisa Wahlsten, Turku, varajäsen Jari Tschernij, Parainen
Riikka Wessman, Laitila, varajäsen Maisa Kari, Uusikaupunki