Tänään on maailman humanitaarisen avun päivä. Vaikka maailma on monin tavoin varakkaampi kuin koskaan ja äärimmäistä köyhyyttä on onnistuttu vähentämään, ei humanitaarisen avun tarve ole valitettavasti vähentynyt. Kriisimaiden ongelmat ovat pitkittyneitä konfliktialueilla ja kotoaan pakon edessä paenneina elää ihmisiä enemmän kuin koskaan, yli 70 miljoonaa. Koronakriisi on sysännyt julkisuudesta syrjään hädänalaisten pakolaisten ahdinkoa, mutta se kaikella todennäköisyydellä aiheuttaa sitä maailmalla vain lisää.
Heikompiosaisten eri maissa on vaikeaa saada apua myös tässä kriisissä. Koronakriisi on tiiviissä vuorovaikutuksessa elävän globaalin maailman kriisi, toisaalta samaan aikaan sen hillintä on mahdollista vain yhteistyöllä. Tavallaan sekin korostaa sitä, että humanitaarinen suhtautuminen kanssaihmisiin on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Vain yhteistyöllä, solidaarisuudella ja paremmilla yhteisillä pelisäännöillä voimme turvata kelpo elinolosuhteet kaikille ihmisille. Samalla on vaalittava myös luonnon omaa tilaa. Pandemiariski on asiantuntijoiden mukaan kasvanut siksi, että eläinperäisiä tauteja siirtyy ihmisiin olosuhteissa, joissa luonnon oma tila on kaventunut hakkuiden ja muun metsien tuhoamisen seurauksena, eläinten kohtelu tuotantoeläiminäkin on heikkoa ja hygienia ruokaketjussa on huonoa. Eläinten ja luonnon kunnioittaminen kanssaihmisten kunnioittamisen rinnalla on osa tasapainoisen ja vakaan tulevaisuuden rakentamista.
Jopa Euroopan unionilla ja sen jäsenmailla on ollut kyvyttömyyttä auttaa hädänalaisia ihmisiä: monet tuhannet ovat joutuneet elämään vuosia huonoissa oloissa Kreikan pakolaisleireillä. Viime viikolla tuli julkisuuteen, että Kreikan hallitus olisi laittomasti siirtänyt jopa yli tuhat pakolaista leireiltä salaa merelle vuotaviin kumiveneisiin. Tällainen ihmisyyden ja inhimillisyyden romahtaminen ei ole hyväksyttävää oikeusvaltiossa, joka on sitoutunut YK:n ihmisoikeusjulistuksen periaatteisiin. Euroopan unionin ja Suomen on osaltaan osoitettava, että humanitaarista suhtautumista on noudatettava kaikissa olosuhteissa. Siksi on tärkeää, että Kreikan pakolaisleireiltä siirretään ihmisiä eri EU-maihin inhimillisempiin olosuhteisiin. Suomen hallitus on osaltaan sitoutunut ottamaan vastaan 150 heikossa asemassa olevaa lasta leiriltä. Vastaavia päätöksiä tarvitaan Suomelta ja EU:lta yhdessä lisää.
Jos toisen maailmansodan raunioilta kyettiin rakentamaan Yhdistyneet Kansakunnat ja sen vahva ihmisoikeusjulistus, rauhaa Euroopassa turvaava Euroopan unioni, hädänalaisille kotoaan paenneille turvasataman antanut Geneven pakolaissopimus, pystymme tänäkin aikana rakentamaan parempaa. Kysymys on vain siitä, että ihmiset eivät menetä toivoaan ja luottamustaan toisiinsa ja kykyynsä rakentaa meille kaikille parempaa tulevaisuutta. Kysymys on lopulta siitä, että elämme ihmisiksi keskenämme. Pystymme siihen yhdessä, mutta vain tukemalla toisiamme.
Ville Niinistö
Europarlamentaarikko