Varsinais-Suomen vihreiden kannanotto 22.8.2020:
Kuntien korjattava koronan jäljet sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla
Varsinais-Suomen vihreät ovat linjanneet yhdistyksen kokouksessa kuntapäättäjien syksyn suurimmaksi tehtäväksi selviytymisen koronaviruspandemian aiheuttamista lyhyen ja pitkän aikavälin haasteista. Vihreiden mukaan ratkaisut tässä haastavassa tilanteessa tulee hakea ihmisten, ympäristön ja talouden kannalta kestävällä tavalla.
“Kaikkein suurin haasteemme on löytää ratkaisut, jotka tukevat kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, mutta samalla auttavat yrityksiä jatkamaan liiketoimintaansa ja vahvistavat sekä yrittäjien että työntekijöiden jaksamista epävarman tulevaisuuden edessä. Yksinkertaisesti tärkeintä on pitää huoli siitä, että tämä tilanne ei pääse nakertamaan ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia”, korostaa piirin puheenjohtaja Pekka Heikkilä.
Lounais-Suomi on elänyt positiivisen rakennemuutoksen kautta, mutta alueen kuntien talousnäkymät olivat synkentyneet jo ennen koronakriisin puhkeamista. Vuonna 2019 kolme neljäsosaa Varsinais-Suomen kunnista teki alijäämäisen tuloksen. Turun seudulla vain Naantali on yltänyt positiiviseen tilikauden tulokseen ja talousnäkymät ovat heikentymässä niin kuntien tulojen kuin menojen osalta.
Varsinais-Suomen vihreiden mukaan ratkaisut kestävään talouteen löytyvät sekä valtion päätöksistä että kuntien toimilla. Hallituksen budjettineuvotteluilta Varsinais-Suomen vihreät odottavat ennen kaikkea kuntien rahoituksen vahvistamista, sote-uudistuksen etenemistä, panostuksia julkiseen ja kevyeen liikenteeseen, ilmastotoimia ja tukea työllisyyden kasvuun.
Varsinais-Suomen vihreät peräänkuuluttavat enemmän kuntien välistä yhteistyötä. Puolueen paikallispäättäjien mukaan kaikki kunnat pärjäisivät paremmin, jos tiettyjä palveluita ja rakennushankkeita vietäisiin eteenpäin yhdessä kaikkien resursseja säästäen.
“Tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden siirtämisestä laajemman sote-maakunnan järjestämiksi on muodostunut suorastaan akuutiksi. Talouden heikentyessä Varsinais-Suomen kunnissa kannattaa yhä useammin katsoa, mitä voisimme tehdä enemmän yhdessä”, kertoo piirin varapuheenjohtaja Kati Systä.
Kunnissa vihreät asettavat tavoitteeksi köyhyyden ja työttömyyden vähentämisen ja terveydestä huolehtimisen. Samaan aikaan on tehtävä investointeja tulevaisuuteen, eikä keskittyä pohtimaan mitä kaikkea voidaan leikata. Hallitukselta toivotaan myös tarkentavia linjauksia kriisikuntakriteereistä, jotka koronakriisin seurauksena täyttynevät lähitulevaisuudessa lukuisissa kunnissa. Kriisikunnaksi ajautumisen pelko ohjaa jo nyt monien kuntien taloussuunnittelua leikkauksiin ja palvelutason heikkenemiseen ajassa, jolloin tulisi rakentaa parempaa tulevaisuutta.
“Tasapaino löytyy mielestämme keskeisimpien peruspalveluiden suojaamisesta ja investointihankkeiden mahdollistamisesta. Nykyisten palveluiden turvaaminen vaatii nopeita tukitoimia, kun taas investointihankkeisiin suunnattujen tukimuotojen tulisi ulottua pidemmälle ajalle, sillä nämä hankkeet etenevät hitaammin. Tulevaisuuteen kannattaa kuitenkin aina satsata ja siksi esimerkiksi henkilöstön lomautukset kunnissa ovat lyhytnäköistä toimintaa. Ennen kaikkea kunnat tarvitsevat luottamusta siihen, että harkittuja riskejä voi jatkossakin ottaa ja kuntaa kehittää, eikä vain supistaa ”, päättävät Pekka Heikkilä ja Kati Systä.
Lisätietoja:
Pekka Heikkilä, puheenjohtaja, 044 045 8366
Kati Systä, varapuheenjohtaja, 044 300 5760
De Gröna i Egentliga Finland: Kommunerna ska återuppbygga efter corona på ett socialt och ekonomiskt hållbart sätt
Vid föreningens möte har De Gröna i Egentliga Finland kommit fram till att under kommande hösten är lösa de kortvariga och mera långvariga konsekvenserna som orsakas av coronaviruspandemin. De Gröna anser att lösningarna i denna utmanande situation ska hittas på ett sätt som är hållbart för människor, miljön och ekonomin.
“Vår största utmaning är att hitta lösningar som främjar invånarnas hälsa och välfärd samt hjälper företagen att fortsätta sin verksamhet samt att både företagare och arbetstagare ska orka framför en osäker framtid. Viktigaste är helt enkelt att se till att denna situation inte ska försvaga människor uppehälle eller välmående”, lyfter fram kretsens ordförande Pekka Heikkilä.
Sydvästra Finland har levt i en tid av positiva strukturella förändringar men kommuners ekonomiska utsikter har blivit mörkare redan innan coronakrisens början. År 2019 tre fjärdedelar av kommuner i Egentliga Finland uppvisade budgetunderskott. I Åboregionen har endast Nådendal lyckats nå ett svagt positivt resultat och ekonomiska utsikterna försvagas både med tanke på kommunernas intäkter och utgifter.
De Gröna i Egentliga Finland ser lösningar för en hållbar ekonomi både i kommuners och statens verktygslåda. Inför regeringens budgetförhandlingar förväntar sig De Gröna i Egentliga Finland framförallt förstärkningar till kommunernas finansiering, framåtskridandet av social- och hälsovårdsreformen, satsningar på kollektiv och lätt trafik, klimatåtgärder och stöd för en högre sysselsättning.
De Gröna i Egentliga efterlyser också ett starkare samarbete mellan kommunerna. Partiets lokala beslutsfattare anser att alla skulle klara sig bättre om vissa tjänster och byggnadsprojekt skulle främjas tillsammans och på detta sätt spara på resurser.
“Behovet av att flytta ordnandet av social- och hälsovårdstjänster till landskapets bredare axlar har blir rent av akut. När ekonomin blir svagare måste kommunerna i Egentliga Finland mera ofta utvärdera vad vi kunde göra tillsammans”, berättar kretsens viceordförande Kati Systä.
I kommunerna sätter De Gröna som sitt mål att minska fattigdom och arbetslöshet samt att ta hand om hälsa. Samtidigt ska vi göra investeringar till framtiden och inte endast fundera på var vi kan skära ned. Av regeringen förväntar vi oss tydligare riktlinjer om kriskommuner som till följd av coronakrisen uppfylls av ett stort antal kommuner. Nu styr rädslan av att bli en kriskommun kommunernas ekonomiska planering mot nedskärningar och en svagare servicenivå i en tid då vi borde bygga en bättre framtid.
“Vi anser att en balans måste hittas mellan tryggandet av centrala tjänsterna och möjliggörandet av investeringsprojekt.Tryggande av nuvarande service kräver snabba stödåtgärder medan satsningar på investeringsprojekt ska nå längre ut till framtiden, eftersom dessa projekt framskrider långsammare. Det är ändå alltid lönsamt att satsa på framtiden och därför är t.ex. permitteringarna av personalen i kommunerna en kortsiktig lösning. Framförallt måste kommunerna kunna lita på att man kan även i framtiden ta övervägda risker och utveckla kommunen, inte endast inskränka”, avslutar Pekka Heikkilä och Kati Systä.
För mer information:
Pekka Heikkilä, ordförande, 044 045 8366
Kati Systä, viceordförande 044 3005760