Varhan vihreä aluevaltuustoryhmä teki tänään hyvinvointialueelle Selinä Neran valmisteleman aloitteen:
Henkilökohtainen apu on palvelu, jota tarjotaan vammaisille henkilöille Vammaispalvelulain mukaan. Edellytyksenä on, että henkilö tarvitsee apua arkipäivän toimista selviytyäkseen. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää palvelusetelillä tai työnantajamallilla. Palvelusetelimallissa palveluntuottaja on vastuussa avustajien palkkaamisesta ja mahdollisista sijaisten etsimisestä. Kun taas työnantajamallissa kaikki velvollisuudet ovat työnantajalla.
Henkilökohtaisen avun käyttäjät ovat siis ihmisiä, jotka eivät pärjää ilman jatkuvaa apua arjessaan. Avustajan sairastuessa/estyessä vammaiset henkilöt saattavat joutua elämänsä kannalta välttämättömän avun ulkopuolelle. Tämä on arkipäivää henkilökohtaisen avun järjestämismallista riippumatta. Jos avustajan on poissa, voi asiakas joutua perumaan palkkatyönsä ja harrastukseensa jopa perustarpeensa peseytyä, käydä vessassa tai syödä.
Tilanne tällä hetkellä on se, että vammaiset henkilöt jotka elävät henkilökohtaisen avun turvin, eivät saa peruselämäänsä edellytyksiä avustajien poissaolojen aikana. Hyvinvointialueilla ei ole olemassa järjestelmää, joka vastaisi yllättävän avun tarpeeseen, vaan avun käyttäjät jätetään heitteille. Joissain tilanteissa työnantajamallilla oleville on tarjottu rinnalle toista palvelumuotoa palvelusetelin kautta, mutta edes ostopalveluina hankitut avustajapalvelut, eivät pysty vastaamaan yllättäviin tarpeisiin.
Suomen perustuslain 19.1§ mukaan jokainen, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa on oikeus välttämättömään toimeentulon ja huolenpitoon. Tämä ei kuitenkaan toteudu, jos henkilökohtaista apua tarvitsevat vammaiset henkilöt, eivät saa apua työntekijöiden sairaslomien tai muiden yllättävien esteiden aikana. Siksi ehdotamme, että Varhaan perustetaan avustajasijaispankki, johon kerätään työttömiä, keikka ja osa-aika työtä tekeviä, opiskelijoita yms, vastaamaan yllättäviin sijaistustarpeisiin niin, ettei kukaan jää ilman välttämätöntä apua.
Sijaispankin järjestäminen ei olisi kustannuksiltaan iso, sillä käytännössä tarvittaisiin vain yksi työntekijä, joka rekryää keikkalaiset sekä jakaa vuoroja. Tarvittaessa sijaispankin järjestäminen voitaisiin ostaa myös joltain palveluntuottajalta, esimerkiksi Avustajakeskuksella on ollut aikoinaan Akuutti-palvelu, josta on saanut avustajan muutaman tunnin jälkeen ilmoituksesta. Toisaalta palvelun järjestäminen myös omana tuotantona olisi melko kustannusneutraalia. Sen sijaan hyödyt olisivat merkittävät.
Aikana jolloin työttömyys on korkeaa, ja raskaat palvelut. esim. laitospalvelut vievät ison osan hyvinvointialueen budjetista, voitaisiin toimivalla henkilökohtaisen avun järjestelmällä turvata työtä ja toimeentuloa yhä useammalle Varhan alueella asuvalle sekä säästää palveluntuotannon kustannuksissa kun yhä useampi pystyisi valitsemaan henkilökohtaisen avun raskaampien palvelujen tilalle. Lisäksi toteuttaisimme perusoikeuksia, mikä itse asiassa on vähintä mitä hyvinvointialue voi tehdä.
Me allekirjoittaneet toivomme että hyvinvointi alueellamme selvitetään mahdollisuutta käynnistää tai pilotoioida avustajasijaispankkeja, jotta yksikään ei jäisi heitteille ja yhä useampi saisi töitä.
