Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Lähde ehdokkaaksi aluevaaleissa!
Aluevaaleissa päätetään meidän jokaisen arkeen vaikuttavista isoista ja tärkeistä asioista. Siksi on ehdottoman tärkeää, että aluevaltuustoihin valitaan vihreämmän arjen asiantuntijoita puolustamaan kaikille laadukkaita hyvinvointi- ja terveyspalveluita. Asiantuntijoita, kuten sinua ja minua.
Suomen ensimmäiset aluevaalit pidetään tammikuun 23. päivänä 2022. Ehdokashaku on käynnissä, ja ensimmäiset vihreät aluevaaliehdokkaat nimetään pian.
Tunnetko jonkun, jossa on ainesta ehdokkaaksi? Oletko itse kiinnostunut ehdokkuudesta? Voit ehdottaa itseäsi tai muutakin ehdokkaaksi sopivaa henkilöä ehdokkaaksi ehdokasvinkkilomakkeella:
www.vihreat.fi/ehdokkaaksi
Kokoamme kevään 2022 vaaleihin värikästä ja monipuolista joukkoa eri ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ehdokkaita. Aluevaaleihin ehdolle asettuminen ei edellytä aiempaa kokemusta politiikasta, vaan riittää, että haluat vaikuttaa oman kuntasi ja hyvinvointialueen toimintaan.
Jos toivot lisätietoja ehdokkuudesta Varsinais-Suomen vihreissä, voit ottaa yhteyttä piirin puheenjohtaja Pekka Heikkilään, aluevaalityöryhmän puheenjohtaja Eeva-Maria Kupariseen tai toiminnanjohtaja Olli Välkkeeseen.
Lisätietoja:
Pekka Heikkilä, p. 044 9725051, pekka.heikkila@vihreat.fi
Eeva-Maria Kuparinen p. 045 3222735 eeva-maria.kuparinen@vihreat.fi
Olli Välke, 050 3286410, olli.valke@vihreat.fi
- Täytä ehdokasvinkkilomakkeeseen (vihreat.fi/ehdokkaaksi) yhteystietosi.
- Otamme sinuun yhteyttä ja pyydämme varaamaan ajan ehdokashaastatteluun.
- Haastattelun jälkeen ehdokashankintaryhmä päättää, esitetäänkö sinua ehdolle. Harkinnassa painaa hakijan motivaatio ja potentiaali, mutta eniten koko ehdokaslistan monipuolisuus eri ominaisuuksien suhteen.
- Valitset, missä erässä haluat asettua ehdolle: elokuussa, syyskuussa, lokakuussa vai marraskuussa.
- Varsinais-Suomen vihreät ry asettaa sinut ehdokkaaksi.
Esimerkillinen etana
Eräänä iltana hiiviskelin pimeässä puutarhassa otsalamppu päässäni ja huomasin etanan. Ja tuossa toinen! Kolmas, neljäs, lukemattomia etanoita. Villieläimet ovat vallanneet pihan.
Onkohan tämä ongelma, ja kuinka vakava? Muistuu mieleen puutarha-artikkeli, joka esitteli tusinoittain kotikonsteja etanoiden torjuntaan, ja toinen, joka varoitti tappajaetanoista, espanjansiruetanoista. Marketissa myydään etanamyrkkyä monta sorttia.
Minä kun olin haaveillut luomuvihanneksista. Syövätkö etanat nyt koko kasvimaan? Jos en myrkytä etanoita, valittavatko naapurit ympäristöterveystarkastajalle? Jos mitään vaihtoehtoa ei jää, kuoleeko kissani ja koko naakkayhdyskunta etanamyrkkyyn, puhumattakaan pölyttäjäpörriäisistä? Joudunko velkavankeuteen, kun rahat eivät riitä etanamyrkkyyn? Kuolenko huolesta ja etanat syövät minut?
Käännyn nimeltä mainitsemattoman hakupalvelun puoleen. Kännykkäkuvien avulla varmistan, että olen tunnistanut etanalajin. Tämä on pantterietana, Limax maximus.
Pantterietanasta löytyy paljon tietoa.
Pantterietana on vieraslaji, joka on muuttanut suomeen 1800-luvulla. Se on aktiivinen yöllä ja viihtyy puutarhassa. Pantterietanat hajottavat ainoastaan kuollutta kasviainesta ja palauttavat ravinteet maahan eli ruokkivat kasvimaata. Eivät siis syö puutarhaa. Mutta syövät espanjansiruetanoita. Eivät ole myrkyllisiä mutta sen verran pahanmakuisia, ettei kelpaa ruuaksi, paitsi kanoille, jotka ahmivat niitä hyvällä halulla.
Huh, pelottava vihollinen paljastuu hyötyeläimeksi. Vankilan ja kivuliaan kuoleman uhka väistyy.
No entäs sitten tämä toinen, näitäkin on paljon. Lehtokotilo. Nimeltä mainitsematon hakupalvelu löytää useita reseptejä ja ohjeita, miten kotiloista valmistetaan herkkuaterioita. Siis nälkäkuolemalta vältytään!
Vehmaa vihertää!
Vihreä ehdokas #3 Metti Nordin
Lisätietoa:
Ötökkätieto, Pantterietana (2016): https://xn--tkktieto-2za0pb.fi/species?id=141
Kodin kuvalehti, 18 tapaa häätää kotilot ja etanat puutarhasta (7.5.2018): https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/18-tapaa-haataa-kotilot-ja-etanat-puutarhasta-nyt-juuri-oikea-aika-tarttua
Suomen luonto, Kotilot kattilaan (27.8.2018): https://suomenluonto.fi/kotilot-kattilaan/
Kaunis, vihreä Vehmaa
Vehmaalla on upeaa luontoa, jota tulisi suojella ja arvostaa. Mikä voisi olla ihanampi kasvuympäristö lapsillemme, kuin tämä kaunis maalaiskunta! Täällä on metsiä, ihania uimapaikkoja ja paljon erilaisia eläimiä. Muutettuamme kaupungista Vehmaalle, on 3-vuotiaalle lapselleni ollut elämys nähdä pihamaalla vierailevia jäniksiä ja talon vieressä pellolla päivittäin ruokailevia metsäkauriita.
Varhaiskasvatuksessa täällä tulisi korostaa lasten ympäristökasvatusta. Metsäretket mahdollisuuksien mukaan ja ympäristön tutkiminen ovat lapsille tärkeitä. Kierrätyksen opettelun mukaan ottaminen varhaiskasvatukseen on myös tulevaisuuden kannalta ensiarvoista. Mitä kaikkea materiaalia voi käyttää uudestaan esimerkiksi askarteluun ja miten jätteitä lajitellaan? Luonnon, kuten niittykukkien tai pienten kasvimaiden tuominen päiväkotiin on lapsia kiinnostavaa ja motivoivaa.
Lapsiperheiden hyvinvointiin ja nuorten tukemiseen tulee panostaa entistä enemmän. Vehmaalla pitäisi olla palveluseteli käytössä, jolloin perheillä olisi paremmat mahdollisuudet valita omiin tarpeisiin sopivin hoitomuoto ja hoitopaikka myös yli kuntarajojen. Vehmaan naapurikunnilla palveluseteli on jo käytössä, mutta Vehmaalla ei.
Nuorten kuuleminen kunnassa juuri heille tärkeistä asioista on tärkeää. Nuoret ovat parhaita asiantuntijoita kertomaan, miten kuntaa tulisi kehittää myös heille paremmaksi. Vehmaalle onkin perustettu 2017 nuorisovaltuusto. Hienoa, että kunnassa nuoria kuullaan!
Minulla on ekologinen siivousyritys ja olen 3- ja 21 -vuotiaiden poikien äiti Vehmaalta. Minulla on ollut myös luomukauppa Turun keskustassa 2009–2012. Ekologisuus ja ympäristöystävällisyys on minulle ykkösasioita lasten-ja nuorten hyvinvoinnin lisäksi. Lähdin ehdokkaaksi, koska Vihreillä ei ole ollut ehdokkaita Vehmaalla 25 vuoteen. Meidän tulee suojella tätä arvokasta maaseutua, jotta se olisi vielä meidän lapsienkin ilona tulevaisudessa.
Nyt jos koskaan on Vehmaan aika olla vihreä!
Ubuntu
Nelson Mandelan mukaan Afrikassa on käsite, joka tunnetaan nimellä ubuntu. Se on syvä tunne siitä, että olemme ihmisiä vain muiden ihmisten kautta. Saavutuksemme tässä maailmassa johtuvat yhtä paljon muiden työstä ja aikaansaannoksista kuin omistamme. Mandela ymmärsi ihmisten väliset henkiset siteet.
Tämä eteläafrikkalainen filosofia käy opinpoluksi myös pohjoiselle pallonpuoliskolle. Lainaan tässä myös Barack Obaman viisaita ajatuksia ubuntun merkityksestä laajemmin ihmiskunnalle. Hänen mukaansa ihmiskunnan tulevaisuudesta kilpailee kaksi tarinaa, kaksi narratiivia siitä, keitä me olemme ja keitä meidän tulisi olla.
Ensimmäinen tarina kertoo avoimesta ja vastuullisesta demokratiasta, joka voi varmistaa yleiset perusoikeudet, kuten koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen, ruoan, veden ja muun tarpeellisen saatavuuden. Se on kertomus, joka edistää hyväksyntää ja monimuotoisuutta ja pyrkii lopettamaan eriarvoisuuden. Toinen tarina, joka on noussut viime vuosina, on Obama sanoin ”pelon, kaunan ja vakaumuksen politiikka”, jossa vaalit ja jonkinlainen demokratian teeskentely säilytetään, mutta jossa vallanpitäjät pyrkivät heikentämään kaikkia instituutioita tai normeja, jotka antavat demokratialle merkityksen.
Ubuntua, rauhanomaista rinnakkaineloa, ei voi olla maailmassa, joka torjuu objektiiviset tosiasiat, joka herättää pelkoa ja viime kädessä heikentää demokratiaa. Kuten Obama korostaa, kannattaa uskoa tosiasioihin. Faktat puhuvat puolestaan. Totuudenvenyttäjät kertovat meille omanlaisensa ja omiin tarkoitusperiinsä sopivia tarinoita, ei tutkimuksiin ja tieteeseen pohjautuvia faktoja.
Populistinen mielipiteiden alasampuminen noudattaa aina samaa kaavaa: minun tarinani on parempi kuin sinun, faktoista viis.
Mitä on unbuntu laskeutuessamme ihmiskunnan tasosta oman elämän tasolle? Ubuntu on hyvin yksinkertaista matematiikkaa: jotta minä voin olla, tarvitsen sinua. Kyse on siis sosiaalisista suhteistamme, niistä siteistä, joita ympärillemme keräämme ja joiden osaksi päädymme. Ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta ja vuorovaikutuksen liimasta, luottamuksesta. Siksi varsinkin näin paikallisen tason ja kunnallisvaalien yhteydessä tuntuu järjettömältä, että joillekin politiikka ja vaalikampajointi pohjautuu kaunan levittämiseen. Mutta sitä täällä tapahtuu. Populistinen mielipiteiden alasampuminen noudattaa aina samaa kaavaa: minun tarinani on parempi kuin sinun, faktoista viis. Naantalin kokoisessa kaupungissa juupas-eipäs -tyyppinen asioilla väittely tuntuu suorastaan naurettavalta. Argumenttien puuttuessa kuntalaisten hyvinvointi tai odotukset sivuutetaan, koska ne eivät tue populismin ydintä, populisti on aina mielestään oikeassa. Sen mukaan kaikki, jotka eivät tue hänen väitettään, ovat häntä vastaan. Mielipiteiden jyrkkyys estää avoimen vuoropuhelun ja palveluiden kehittämisen kuntalaisten yhteiseksi hyväksi.
Populismi ei ole vain anti-liberaalia, se on antidemokraattista – edustuksellisen politiikan pysyvä varjo, toteaa Jan-Werner Müller kirjassaan Mitä on populismi? Populistit vastustavat kaikin keinoin moniäänisyyttä, Obaman ensimmäistä tarinaa toistemme hyväksynnästä.
Kunnallisvaaliehdokkaana haluan edistää niitä asioita, joita asukkaat ovat tuoneet tiedoksi erilaisissa asukaskyselyissä, populistisista vähättelyistä huolimatta. Jos haluamme saavuttaa Naantalissa jotain, sen pitää perustua asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen tähtäviin toimiin heidän omien tarpeidensa pohjalta. Tehdään yhdessä kestävää ubuntua Naantalissa!
Teksti on julkaistu aikaisemmin Leena Haanpään verkkosivuilla.
Kommunerna med på klimattalko!
En av de största globala kriserna i vår tid är den av människan förorsakade klimatförändringen. Dess följder är ett hot mot jordklotets natur och människan. Det krävs vida samhälleliga förändringar för att begränsa klimatets uppvärmning, ens till en nivå som kan anses anpassbar.
Vad beträffar klimatförändringen, kan vi i kommunerna svara på utmaningarna på flera sätt. Vi kan påverka via planering, markanvändning, energival, anskaffningar och byggande.
Åttio procent av Finlands växthusutsläpp härstammar från energibruk t.ex. produktion av värme och elektricitet samt trafiken. Nationellt är kommunerna märkbara producenter och brukare av energi. Därmed är det av betydelse vilken form av energi vi använder.
Valen vi gör har betydelse för klimatförändringen. Miljövänliga alternativ behöver nödvändigtvis inte bli dyra. Vi kan förbättra och effektivera olika alternativ och spara på energi. Dessa åtgärder syns i skattebetalarens plånbok på ett positivt sätt.
Kommunerna kan påverka utsläppen genom planerings- och markpolitik. Hur som samhällsstrukturen byggs upp påverkar människornas behov att röra på sig, t.ex. hur mycket och med vilka medel. Därför är det viktigt att i planeringen beakta hur boende, arbetsplatser och service är placerade.
Kommunerna har också möjlighet att själv, med egna åtgärder, påverka infrastrukturen och vilka alternativa fortskaffningsmedel används.
Nästan tvåtredjedelar av offentliga uppköp och konsumtionsutgifter är sådana som kommunerna står för och i.o.m. att styra konsumtionen till att vara mera klimatvänlig går det att påverka. En hållbar anskaffning minskar på behov av energi- och materialförbrukning under hela livscykeln.
Härmed har anskaffningsstrategier en central roll, då det gäller att göra klimatvänliga val. Kommunerna kan t.ex. göra klimatvänliga samanskaffningar av t.ex. solpaneler eller hela anläggningar. Kommunerna kan också förutsätta att de företag som erbjuder tjänster är klimatvänliga.
I samhällen med låga utsläpp satsar man på cirkulär ekonomi och en fungerande sophantering. Kommuner bör satsa på att minska uppkomst av avfall och öka återanvändning samt recirkulation.
Klimatförändringen framskrider otvivelaktigt och följderna kan också upplevas lokalt. Därför är det viktigt att kommunerna beaktar och anpassar sig i framtiden till klimatförändringen i såväl samhällsplanering, byggandet och vad beträffar samhällstekniska lösningar. Speciellt skärgårdens och kustens befolkning är mest sårbara för följderna av en klimatförändring.
Vi kan åstadkomma en hållbar framtid i kommunerna om vi beaktar klimatförändringen i all kommunalt beslutsfattande. De kommuner som är fokuserade på framtiden har stora möjligheter att bli pionjärer i att bekämpa klimatförändringen.
Också Pargas borde vara den kommun som ser framtidens melodi och vara en föregångare.
Helena Särkijärvi, Egon Nordström
De Gröna, Pargas
Texten publicerades i Åbo Underrättelser den 4 mars 2021.