Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Mari Kousa-Kuusisto Varsinais-Suomen vihreiden puheenjohtajaksi
Mari Kousa-Kuusisto (vas.), Kati Systä ja Markus Norrgran valittiin piirihallitukseen. Kuva Tuomo Liljenbäck.
Varsinais-Suomen vihreät valitsi ylimääräisessä kokouksessaan piirijärjestön uudeksi puheenjohtajaksi turkulaisen Mari Kousa-Kuusiston. Kousa-Kuusisto on myös Turun vihreät ry:n puheenjohtaja, vihreiden puoluehallituksen jäsen ja varavaltuutettu Turussa.
– Haluamme kuntavaaleissa saada ehdokkaita kaikkiin Varsinais-Suomen kuntiin, eikä se onnistu ilman uusia, rohkeitakin avauksia. Meillä on piirissä aikaansaavia yhdistyksiä, joiden kanssa ryhdymme tekemään töitä seuraavien kuntavaalien ja mahdollisten maakuntavaalien eteen. Haluan myös edelleen kasvattaa vihreiden jäsenmäärää ja madaltaa kynnystä liittyä puolueemme jäseneksi, Mari Kousa-Kuusisto kertoo.
Kokouksessa myös täydennettiin hallitusta paikkakunnalta muuttojen vuoksi. Hallitukseen valittiin Markus Norrgran ja Kati Systä Turusta. Systä nimettiin myös piirihallituksen varapuheenjohtajaksi.
Varsinais-Suomen vihreiden piirihallitus:
pj Mari Kousa-Kuusisto, Turku
Toni Etelä, Salo
Pekka Heikkilä, Raisio
Jukka Lampikoski, Kaarina
Sauli Luttinen, Parainen
Vappu Nieminen-Pihala, Lieto
Markus Norrgran, Turku
Tuija Ollikkala, Turku
Irma Saloniemi, Masku
vpj Kati Systä, Åbo
Varsinais-Suomen vihreät ry:n ylimääräinen kokous pidettiin ma 1.7.2019 Raisiossa.
Lisätietoja:
Mari Kousa-Kuusisto, puheenjohtaja, p. 045 630 7532
Vihreät valitsivat varsinaissuomalaisia puoluejohtoon
Vihreiden uusi puoluejohto valittiin Porin puoluekokouksessa 15.-16.6.2019 seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Luottamustoimiin valittiin useita varsinaissuomalaisia vihreitä, muun muassa puoluehallituksen jäseneksi Mari Kousa-Kuusisto ja puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtajaksi Riina Lumme.
Varsinais-Suomesta vihreiden puoluehallitukseen valittiin turkulainen Mari Kousa-Kuusisto. Puoluehallituksen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu huolehtia puoluekokousten ja valtuuskunnan päätösten täytäntöönpanosta sekä suunnitella ja ohjata puolueen toimintaa ja vaalivalmisteluja.
– Haluan antaa kaiken partiossa hankitun johtamis- ja osallistamisosaamiseni vihreiden käyttöön niin, että vihreät voivat kasvaa koko Suomen puolueeksi ja tehdä politiikkaa yhä avoimemmin, Mari Kousa-Kuusisto kertoo.
Riina Lumme Turusta valittiin vihreiden puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtajaksi. Puoluevaltuuskunta toimii puoluekokousten välillä puolueen ylimpänä poliittisena linjanvetäjänä.
– Puoluevaltuuskunta päättää vihreiden keskeisimmistä poliittisista linjoista ja vastaa ohjelmapaperien päivittämisestä. Varapuheenjohtajana haluan varmistaa, että kaikki pääsevät tasapuolisesti sanomaan mielipiteensä, asuinpaikasta tai jäsenyhdistyksestä riippumatta, Riina Lumme kuvailee tehtäväänsä.
Puoluevaltuuskunnan jäseniksi varsinais-Suomesta valittiin Pekka Heikkilä, Raisio (varajäsenenään Eeva-Maria Kuparinen, Kaarina), Johanna Niemi, Turku (varajäsenenään Rami Käkönen, Masku), Tatu Virta, Turku (varajäsenenään Jukka Väisänen, Turku) sekä Olli-Pekka Paasivirta, Turku (varajäsenenään Kati Systä, Åbo).
Piirin ylimääräinen kokous valitsee uuden puheenjohtajan 1.7. Raisiossa
Ville Savonlahti on 28.5.2019 eronnut piirin puheenjohtajan tehtävästä. Uusi puheenjohtaja valitaan piirin ylimääräisessä kokouksessa maanantaina 1.7.2019 klo 18.00 Raision kaupungintalon valtuustosalissa. Siihen asti piirihallitusta johtaa varapuheenjohtaja Tuomo Liljenbäck.
Ylimääräisessä kokouksessa valitaan piirin hallituksen puheenjohtaja, täydennetään hallitusta ja hyväksytään piirille uusi jäsen, Ruskon vihreät.
Itämeren pelastaminen edellyttää ilmastonmuutoksen pysäyttämistä
Lempipaikkani on kesämökin ranta Varsinais-Suomen saaristossa. Katselen sameaa ja rehevöitynyttä, maailman saastuneinta mertamme. Haaveilen tulevaisuudesta, jossa olemme palauttaneet sen terveeksi.
Itämeren vakavin ongelma on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Myös eräiden vaarallisten aineiden pitoisuudet ovat korkeita. Itämerta uhkaa lisäksi alati kasvava meriliikenne, joka aiheuttaa päästöjä sekä lisää öljy- ja kemikaalionnettomuuksien riskiä.
Itämeren suojelemiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, mutta meren hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu missään. Ravinteita on vähennetty, muttei tarpeeksi. Nyt vaarana on, että tehty työ valuu hukkaan.
Ilmastonmuutos nimittäin heikentää Itämeren tilaa.
Maapallo lämpenee nopeimmin pohjoisessa, ja Itämeri lämpeneekin nopeasti sekä sijaintinsa että pienen vesitilavuutensa takia. Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin sekä Itämeren olosuhteisiin että sen eliöihin, ja jotkut vaikutukset näkyvät jo nyt.
Mitä enemmän talvisin sataa vettä lumen sijaan, sitä enemmän ravinteita Itämereen valuu. Jäättömät talvet estävät myös esimerkiksi itämerennorpan lisääntymistä. Kun Itämeren suolaisuus vähenee ja vesi lämpenee, lisääntyy myös niin sanotun sisäisen ravinnevaraston vaikutus, kun meren pohjaan kerääntyneet vanhat ravinteet aktivoituvat uudelleen. Tämä saattaa tehdä tyhjäksi ravinnevalumavähennykset, joita olemme vuosien varrella tehneet. Sinilevät kiittävät.
Itämeren pelastaminen edellyttää sekä siihen kohdistuvia toimenpiteitä että ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Suomesta pitää tehdä ilmastopäästötön 2030-luvulla siirtymällä vähäpäästöiseen energiaan, liikenteeseen, asumiseen ja kulutukseen. Ympäristölle haitalliset tuet pitää lopettaa ja suunnata ne sen sijaan ilmaston ja ympäristön hyväksi.
Ravinnepäästöjen vähentämistä itse Itämerelle pitää jatkaa entistä tehokkaammin. Tarvitsemme sitovia sääntöjä, taloudellista ohjausta, neuvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Suurin päästäjä on edelleen maatalous. Yhteiskunnan pitää toimia niin, että maatalousyrittäjien on helppoa ja edullista toimia Itämeri-ystävällisesti.
Tukia pitää kohdistaa ensisijaisesti ympäristöperusteisesti sinne, missä rahalla saadaan aikaan suurimpia tuloksia vesiensuojelussa. Kullakin alueella pitää ottaa parhaat ravinnevalumat estävät keinot käyttöön: suojavyöhykkeet, kosteikot, kipsi, kalkki, viljelykeinot… Ravinteiden kierrätyksestä hyötyvät myös maatalousyrittäjät.
Itämeren kautta ruokavalioomme päätyvien mikromuovien käyttö esimerkiksi kosmetiikkatuotteissa pitää kieltää. Merkittävä mikromuovin lähde ovat myös autojen renkaat, joten raideliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen parantaa myös Itämeren hyvinvointia. Ongelmiin pitää puuttua myös aktiivisella kansainvälisellä yhteistyöllä Itämeren suojelukomissio Helcomissa ja EU:ssa.
Jotta lapsenlapsemme voisivat elää puhtaan Itämeren rannalla, uida, purjehtia ja kalastaa, täytyy meidän ottaa meremme suojelu tosissaan. Puhdas luonto on maamme ja Varsinais-Suomen matkailuvaltti, mutta kaunis saaristo menettää viehätysvoimansa, jos kasvavia levälauttoja, sameutumista ja roskaantumista ei saada pysäytettyä.
Saara Ilvessalo
Kirjoittaja on toiminnanjohtaja ja tutkija oikeustieteellisessä Itämeri-osaamiskeskuksessa.
Tulevaisuus nuorten ehdoilla
Lapsena unelmoin talosta takapihalla, autosta ja perheestä, johon kuuluisi puoliso, kaksi lasta ja koira. Enää en unelmoi. Unelmoinnin sijaan minua ahdistaa. Tulevaisuus suorastaan pelottaa. Ilmastomme lämpenee kovaa tahtia, yhteiskuntamme pyörii vastuuttomalla kulutuksella ja ruoantuotantomme on täysin kestämätöntä.
Aiemmat päättäjät ovat tehneet huonoja päätöksiä, joissa fokus on ollut nykyhetkessä tai korkeintaan seuraavassa vaalikaudessa. He ovat vieneet minulta sekä muilta nuorilta oikeuden unelmoida. Unelmoinnin sijaan meidän on keksittävä keinoja maapallon pelastamiseksi ja taisteltava kestämätöntä politiikkaa vastaan.
Keskustellessani kavereideni kanssa tulevaisuudesta seuraavat kysymykset toistuvat usein: Voinko koskaan hankkia lapsia ilman pelkoa siitä, että heidän elämänsä päättyy ennenaikaisesti ilmastokatastrofin myötä? Onko itsekästä unelmoida isosta talosta ja koirasta, kun minun harteillani on maapallon pelastaminen? Mihin kaikkeen minun on vain sopeuduttava siksi, ettei ilmastonmuutos ole ollut päättäjien mielestä tärkeä asia?
Valitettavasti emme ole näiden ajatusten kanssa yksin. Vuoden 2018 nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut jyrkästi. Nuoria ahdistaa ilmaston lämpeneminen, pelko ruoan ja puhtaan veden loppumisesta sekä pelko ilmastosta johtuvien sotien ja kriisien ulottumisesta myös Suomeen.
Nykyisillä lapsilla ja nuorilla on syytäkin olla huolissaan ilmaston lämpenemisestä ja ympäristön saastumisesta. Maapallo on päästetty huonoon kuntoon, eikä asia ole tuntunut nykyisiä tai entisiä päättäjiä kiinnostavan, sillä asia ei suoranaisesti ehdi koskettaa heitä.
On helppoa siirtää ilmastopäätöksiä tulevaisuuteen, kun tietää, ettei itse joudu kärsimään ilmastonmuutoksen seurauksista. Vastuu on vieritetty tuleville sukupolville, mutta samalla on unohdettu, ettei näille sukupolville ole jätetty kovin hyviä mahdollisuuksia selvitä tästä haasteesta!
On paitsi typerää ja vastuutonta, myös äärimmäisen epäkunnioittavaa nuorten tulevaisuutta ajatellen, kuitata ilmastonmuutos vitsinä tai valeuutisena. Ilmastonmuutos on seuraavan vaalikauden tärkein yksittäinen kysymys, johon on löydettävä ratkaisu. Kaikenikäisten päättäjien kouluttaminen ja sitouttaminen ilmastotavoitteiden taakse on konkreettinen askel, jolla voimme pyrkiä kohti elinkelpoisempaa maapalloa.
Ilmaston nykytilaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan nykytilan säilyttämisen eteen on tehtävä paljon työtä. Tästä lähtien kaikkien päätösten kohdalla on arvioitava ympäristö- ja ilmastovaikutukset.
Pian ei ole maapalloa, jolla tehdä päätöksiä. Menneisyyden päättäjät saivat rikottua paljon, ja nyt on korjaamisen ja uudelleenrakentamisen aika.
Haluan olla päättäjänä tekemässä rohkeita ja kunnianhimoisia päätöksiä, jotta meillä olisi maapallo jätettäväksi tuleville sukupolville. Vastuuttomien päättäjien ja päätösten aika on ohi. Meillä nuorilla pitää myös olla oikeus unelmoida tulevaisuudesta.
Haluan tulevaisuuteni takaisin. En vain omaa tulevaisuuttani, vaan myös muiden nuorten tulevaisuuden. Haluan, että kymmenien vuosien päästä syntyvät lapset uskaltavat ja voivat unelmoida tulevaisuudesta ilman pelkoa. Haluan vihdoinkin sen koiran, ja metsän, jossa kävellä koiran kanssa. Siksi olen mukana politiikassa.
Alina Heywood
Kirjoittaja on 20-vuotias varavaltuutettu ja nuorisolautakunnan jäsen, joka on aloittanut vaikuttamisen 15-vuotiaana Turun nuorisovaltuustossa.