Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Varsinais-Suomen vihreät: Kuntien korjattava koronan jäljet sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla
Varsinais-Suomen vihreiden kannanotto 22.8.2020:
Kuntien korjattava koronan jäljet sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla
Varsinais-Suomen vihreät ovat linjanneet yhdistyksen kokouksessa kuntapäättäjien syksyn suurimmaksi tehtäväksi selviytymisen koronaviruspandemian aiheuttamista lyhyen ja pitkän aikavälin haasteista. Vihreiden mukaan ratkaisut tässä haastavassa tilanteessa tulee hakea ihmisten, ympäristön ja talouden kannalta kestävällä tavalla.
“Kaikkein suurin haasteemme on löytää ratkaisut, jotka tukevat kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, mutta samalla auttavat yrityksiä jatkamaan liiketoimintaansa ja vahvistavat sekä yrittäjien että työntekijöiden jaksamista epävarman tulevaisuuden edessä. Yksinkertaisesti tärkeintä on pitää huoli siitä, että tämä tilanne ei pääse nakertamaan ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia”, korostaa piirin puheenjohtaja Pekka Heikkilä.
Lounais-Suomi on elänyt positiivisen rakennemuutoksen kautta, mutta alueen kuntien talousnäkymät olivat synkentyneet jo ennen koronakriisin puhkeamista. Vuonna 2019 kolme neljäsosaa Varsinais-Suomen kunnista teki alijäämäisen tuloksen. Turun seudulla vain Naantali on yltänyt positiiviseen tilikauden tulokseen ja talousnäkymät ovat heikentymässä niin kuntien tulojen kuin menojen osalta.
Varsinais-Suomen vihreiden mukaan ratkaisut kestävään talouteen löytyvät sekä valtion päätöksistä että kuntien toimilla. Hallituksen budjettineuvotteluilta Varsinais-Suomen vihreät odottavat ennen kaikkea kuntien rahoituksen vahvistamista, sote-uudistuksen etenemistä, panostuksia julkiseen ja kevyeen liikenteeseen, ilmastotoimia ja tukea työllisyyden kasvuun.
Varsinais-Suomen vihreät peräänkuuluttavat enemmän kuntien välistä yhteistyötä. Puolueen paikallispäättäjien mukaan kaikki kunnat pärjäisivät paremmin, jos tiettyjä palveluita ja rakennushankkeita vietäisiin eteenpäin yhdessä kaikkien resursseja säästäen.
“Tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden siirtämisestä laajemman sote-maakunnan järjestämiksi on muodostunut suorastaan akuutiksi. Talouden heikentyessä Varsinais-Suomen kunnissa kannattaa yhä useammin katsoa, mitä voisimme tehdä enemmän yhdessä”, kertoo piirin varapuheenjohtaja Kati Systä.
Kunnissa vihreät asettavat tavoitteeksi köyhyyden ja työttömyyden vähentämisen ja terveydestä huolehtimisen. Samaan aikaan on tehtävä investointeja tulevaisuuteen, eikä keskittyä pohtimaan mitä kaikkea voidaan leikata. Hallitukselta toivotaan myös tarkentavia linjauksia kriisikuntakriteereistä, jotka koronakriisin seurauksena täyttynevät lähitulevaisuudessa lukuisissa kunnissa. Kriisikunnaksi ajautumisen pelko ohjaa jo nyt monien kuntien taloussuunnittelua leikkauksiin ja palvelutason heikkenemiseen ajassa, jolloin tulisi rakentaa parempaa tulevaisuutta.
“Tasapaino löytyy mielestämme keskeisimpien peruspalveluiden suojaamisesta ja investointihankkeiden mahdollistamisesta. Nykyisten palveluiden turvaaminen vaatii nopeita tukitoimia, kun taas investointihankkeisiin suunnattujen tukimuotojen tulisi ulottua pidemmälle ajalle, sillä nämä hankkeet etenevät hitaammin. Tulevaisuuteen kannattaa kuitenkin aina satsata ja siksi esimerkiksi henkilöstön lomautukset kunnissa ovat lyhytnäköistä toimintaa. Ennen kaikkea kunnat tarvitsevat luottamusta siihen, että harkittuja riskejä voi jatkossakin ottaa ja kuntaa kehittää, eikä vain supistaa ”, päättävät Pekka Heikkilä ja Kati Systä.
Lisätietoja:
Pekka Heikkilä, puheenjohtaja, 044 045 8366
Kati Systä, varapuheenjohtaja, 044 300 5760
De Gröna i Egentliga Finland: Kommunerna ska återuppbygga efter corona på ett socialt och ekonomiskt hållbart sätt
Vid föreningens möte har De Gröna i Egentliga Finland kommit fram till att under kommande hösten är lösa de kortvariga och mera långvariga konsekvenserna som orsakas av coronaviruspandemin. De Gröna anser att lösningarna i denna utmanande situation ska hittas på ett sätt som är hållbart för människor, miljön och ekonomin.
“Vår största utmaning är att hitta lösningar som främjar invånarnas hälsa och välfärd samt hjälper företagen att fortsätta sin verksamhet samt att både företagare och arbetstagare ska orka framför en osäker framtid. Viktigaste är helt enkelt att se till att denna situation inte ska försvaga människor uppehälle eller välmående”, lyfter fram kretsens ordförande Pekka Heikkilä.
Sydvästra Finland har levt i en tid av positiva strukturella förändringar men kommuners ekonomiska utsikter har blivit mörkare redan innan coronakrisens början. År 2019 tre fjärdedelar av kommuner i Egentliga Finland uppvisade budgetunderskott. I Åboregionen har endast Nådendal lyckats nå ett svagt positivt resultat och ekonomiska utsikterna försvagas både med tanke på kommunernas intäkter och utgifter.
De Gröna i Egentliga Finland ser lösningar för en hållbar ekonomi både i kommuners och statens verktygslåda. Inför regeringens budgetförhandlingar förväntar sig De Gröna i Egentliga Finland framförallt förstärkningar till kommunernas finansiering, framåtskridandet av social- och hälsovårdsreformen, satsningar på kollektiv och lätt trafik, klimatåtgärder och stöd för en högre sysselsättning.
De Gröna i Egentliga efterlyser också ett starkare samarbete mellan kommunerna. Partiets lokala beslutsfattare anser att alla skulle klara sig bättre om vissa tjänster och byggnadsprojekt skulle främjas tillsammans och på detta sätt spara på resurser.
“Behovet av att flytta ordnandet av social- och hälsovårdstjänster till landskapets bredare axlar har blir rent av akut. När ekonomin blir svagare måste kommunerna i Egentliga Finland mera ofta utvärdera vad vi kunde göra tillsammans”, berättar kretsens viceordförande Kati Systä.
I kommunerna sätter De Gröna som sitt mål att minska fattigdom och arbetslöshet samt att ta hand om hälsa. Samtidigt ska vi göra investeringar till framtiden och inte endast fundera på var vi kan skära ned. Av regeringen förväntar vi oss tydligare riktlinjer om kriskommuner som till följd av coronakrisen uppfylls av ett stort antal kommuner. Nu styr rädslan av att bli en kriskommun kommunernas ekonomiska planering mot nedskärningar och en svagare servicenivå i en tid då vi borde bygga en bättre framtid.
“Vi anser att en balans måste hittas mellan tryggandet av centrala tjänsterna och möjliggörandet av investeringsprojekt.Tryggande av nuvarande service kräver snabba stödåtgärder medan satsningar på investeringsprojekt ska nå längre ut till framtiden, eftersom dessa projekt framskrider långsammare. Det är ändå alltid lönsamt att satsa på framtiden och därför är t.ex. permitteringarna av personalen i kommunerna en kortsiktig lösning. Framförallt måste kommunerna kunna lita på att man kan även i framtiden ta övervägda risker och utveckla kommunen, inte endast inskränka”, avslutar Pekka Heikkilä och Kati Systä.
För mer information:
Pekka Heikkilä, ordförande, 044 045 8366
Kati Systä, viceordförande 044 3005760
Humanitaarinen suhtautuminen kanssaihmisiin ajankohtaisempaa kuin koskaan
Tänään on maailman humanitaarisen avun päivä. Vaikka maailma on monin tavoin varakkaampi kuin koskaan ja äärimmäistä köyhyyttä on onnistuttu vähentämään, ei humanitaarisen avun tarve ole valitettavasti vähentynyt. Kriisimaiden ongelmat ovat pitkittyneitä konfliktialueilla ja kotoaan pakon edessä paenneina elää ihmisiä enemmän kuin koskaan, yli 70 miljoonaa. Koronakriisi on sysännyt julkisuudesta syrjään hädänalaisten pakolaisten ahdinkoa, mutta se kaikella todennäköisyydellä aiheuttaa sitä maailmalla vain lisää.
Heikompiosaisten eri maissa on vaikeaa saada apua myös tässä kriisissä. Koronakriisi on tiiviissä vuorovaikutuksessa elävän globaalin maailman kriisi, toisaalta samaan aikaan sen hillintä on mahdollista vain yhteistyöllä. Tavallaan sekin korostaa sitä, että humanitaarinen suhtautuminen kanssaihmisiin on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Vain yhteistyöllä, solidaarisuudella ja paremmilla yhteisillä pelisäännöillä voimme turvata kelpo elinolosuhteet kaikille ihmisille. Samalla on vaalittava myös luonnon omaa tilaa. Pandemiariski on asiantuntijoiden mukaan kasvanut siksi, että eläinperäisiä tauteja siirtyy ihmisiin olosuhteissa, joissa luonnon oma tila on kaventunut hakkuiden ja muun metsien tuhoamisen seurauksena, eläinten kohtelu tuotantoeläiminäkin on heikkoa ja hygienia ruokaketjussa on huonoa. Eläinten ja luonnon kunnioittaminen kanssaihmisten kunnioittamisen rinnalla on osa tasapainoisen ja vakaan tulevaisuuden rakentamista.
Jopa Euroopan unionilla ja sen jäsenmailla on ollut kyvyttömyyttä auttaa hädänalaisia ihmisiä: monet tuhannet ovat joutuneet elämään vuosia huonoissa oloissa Kreikan pakolaisleireillä. Viime viikolla tuli julkisuuteen, että Kreikan hallitus olisi laittomasti siirtänyt jopa yli tuhat pakolaista leireiltä salaa merelle vuotaviin kumiveneisiin. Tällainen ihmisyyden ja inhimillisyyden romahtaminen ei ole hyväksyttävää oikeusvaltiossa, joka on sitoutunut YK:n ihmisoikeusjulistuksen periaatteisiin. Euroopan unionin ja Suomen on osaltaan osoitettava, että humanitaarista suhtautumista on noudatettava kaikissa olosuhteissa. Siksi on tärkeää, että Kreikan pakolaisleireiltä siirretään ihmisiä eri EU-maihin inhimillisempiin olosuhteisiin. Suomen hallitus on osaltaan sitoutunut ottamaan vastaan 150 heikossa asemassa olevaa lasta leiriltä. Vastaavia päätöksiä tarvitaan Suomelta ja EU:lta yhdessä lisää.
Jos toisen maailmansodan raunioilta kyettiin rakentamaan Yhdistyneet Kansakunnat ja sen vahva ihmisoikeusjulistus, rauhaa Euroopassa turvaava Euroopan unioni, hädänalaisille kotoaan paenneille turvasataman antanut Geneven pakolaissopimus, pystymme tänäkin aikana rakentamaan parempaa. Kysymys on vain siitä, että ihmiset eivät menetä toivoaan ja luottamustaan toisiinsa ja kykyynsä rakentaa meille kaikille parempaa tulevaisuutta. Kysymys on lopulta siitä, että elämme ihmisiksi keskenämme. Pystymme siihen yhdessä, mutta vain tukemalla toisiamme.
Ville Niinistö
Europarlamentaarikko
Kevät, jota ei osannut odottaa
Kirjoittaja Sofia Virta
Vuoden alussa suunnitelmat olivat vielä hyvin erilaiset. Olimme työstäneet avustajani Saran kanssa koko keväälle vierailuja ympäri maakuntaa tapaamaan toimijoita, tarkoituksena oppia uutta. Ehdimme vierailla Lounais-Suomen poliisilaitoksella, missä yllätykseksemme meidät vastaanotti iso seurue laitoksen johtoporrasta myöten. Saimme kuulla mm. Ankkuri-toiminnasta – siitä miten merkityksellistä on, että nuoria ja heidän perheitään kyetään auttamaan varhaisessa vaiheessa. Vierailu oli ajankohtainen myös siksi, että kevään alussa sain aloittaa työt Poliisiasiain neuvottelukunnassa, joka sisäministeriön alla seuraa poliisin toimintaa ja siihen vaikuttavaa ympäristöä.
Alkuvuodesta myös Lapsen maailma – lehden toimittaja seurasi päivääni maakunnassa ja kirjoitti jutun siitä, kuinka työssäni eduskunnassa nostan lapsen ääntä. Se oli minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä juttu, sillä työssäni olen huomannut miten suuri merkitys lasten äänen tuomisella on päätöksiä tehdessä. Aivan liian usein se uhkaa jäädä kuulumatta ja siksi tänäkin keväänä olen puolustanut lapsia puheenvuoroissa sekä jättämilläni kirjallisilla kysymyksillä hallitukselle. Hienoa oli myös tulla nimetyksi eduskuntaryhmästämme parlamentaarisen lapsistrategiakomitean jäseneksi valmistelemaan kansallista lapsistrategiaa.
Sitten maaliskuussa kaikki ottikin yllättävän suunnan. Se tunne kun ajaa tyhjää moottoritietä kohti edessä näkyvää poliisein varustettua tiesulkua Varsinais-Suomen ja Uudenmaan välisellä rajalla, syöpyi kyllä verkkokalvoilleni loppuelämäksi. Se on yhtäkkinen tunne ja muistutus siitä, että vapaus ei ole itsestäänselvää. Demokratia ei ole itsestäänselvyys ja sitä tarvitaan, jotta ihmisoikeuksilla on mahdollisuus toteutua.
Työ Arkadianmäellä on ollut poikkeavaa ja nopeasti muuttuvaa. Päätökset, joita kevään aikana on jouduttu tekemään ovat olleet äärettömän vastuullisia, vaikeita ja historiallisesti merkittäviä. Olemme Suomena yhdessä muun maailman kanssa kohdanneet yhden aikakautemme merkittävimmän haasteen. Covid-19 on muuttanut arkea ja maailmaa – joiltakin osin pysyvästi.
Olen ihaillen ja myötätunnolla seurannut viisikon työtä läpi koronakriisin. Jos kansanedustajilla ovat unet jääneet lyhyiksi, ei ministereillä ole ollut aikaa painaa päätään tyynyyn senkään vertaa. Kaikkensa on tehty, jotta tästä yhdessä selvittäisiin mahdollisimman hyvin. Ja yhdessä se on tehty – koko Suomen voimin.
Nyt todella tarvitaan kestävää ja inhimillistä päätöksentekoa myös kunnissa – nyt eikä tulevaisuudessa ole se hetki kun rahat kerätään leikkaamaan heiltä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Nyt pitää puolustaa yhteiskunnassamme heikommassa asemassa olevia sekä lapsia ja nuoria sekä heidän tulevaisuuttaan. Nyt ei pidä leikata koulutuksesta tai lapsi- ja perhepalveluista, ikäihmisten tai vammaisten palveluista puhumattakaan. Ja nyt täytyy ymmärtää, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat yhä kiihtyvällä tahdilla läsnä. Vihreä jälleenrakentaminen on ainut vaihtoehto ja sen eteen me eduskunnassa teemme töitä joka päivä.

Vihreillä ehdokaslistat Turun osuuskaupan vaaleissa
Vihreillä on oma ehdokaslista Turun osuuskaupan vaalien molemmilla jäsenalueilla. Vaalit pidetään posti- ja nettiäänestyksenä. Äänestysaika on 16.-31.3.2020.
Voit tutustua ehdokkaisiin Osuuskaupan vaalikoneessa. Vaalikoneeseen pääset tästä.
Lähiruokaa helposti!
Vihreät tavoitteet TOK:n vaaleissa 2020
Sinä olet Turun osuuskaupan omistaja. Kenet sinä haluat edustamaan itseäsi rakennettaessa tulevaisuuden osuuskuntaa, joka palvelee sinua omistaja-asiakkaana vihreässä arjessasi? Mitä sinä haluaisit osuuskunnaltasi? Näissä vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajisto. Me Vihreät kerromme tässä, mitä me pidämme tärkeänä.
Kaikkien paikallinen kauppa
Alueen osuuskauppojen pitää tarjota lähiruokaa alueen tuottajilta ja niissä tulee olla tarjontaa erikokoisille perheille – myös yksinasujille. Kun kaupat ja ravintolat ovat saavutettavia ja esteettömiä, on meidän kaikkien niissä helppo asioida. Mahdollistetaan vaivaton pääsy kauppaan ja ravintoloihin rollaattorilla, pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa.
Kansainvälistyvällä seudulla myös kaupan tulee olla monikielinen, moninainen ja avoin erilaisille ihmisille. TOK:n tulee olla vastuullinen ja hyvä työnantaja. TOK:lla on suurena työnantajana iso mahdollisuus toimia erilaisten ihmisten kouluttajana ja työurien mahdollistajana.
Tartutaan ilmastohaasteeseen
Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. TOK:n tulee vastata haasteeseen kaikessa toiminnassaan. Meidän kaikkien ilmastopäästöistä suuri osa muodostuu ruoasta, liikkumisesta ja kulutuksesta. TOK:n pitää tukea meitä arjen ruokavalinnoissamme ja hankinnoissamme.
Eettisen ja vähäpäästöisen ruoan ostamisen tulee olla helppoa ja halpaa. Lisäksi tulee panostaa lähellä tuotettuun, luomuun ja reiluun kauppaan. Ravintoloissa tulee aina olla tarjolla kasvisvaihtoehtoja.
Kauppoihin tulee päästä helposti kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Lähikaupat tulee säilyttää. Verkkokauppaa, kotiinkuljetusta ja noutopisteitä tulee lisätä ja laajentaa toimintaa koko TOK:n alueelle.
TOK:n on suuri energiankuluttaja ja tavaroiden hankkija. Kaiken kulutetun energian tulee olla päästötöntä. Samaa tulee vaatia tavarantoimittajilta. Kaupoissa tulee olla mahdollisuus kierrättää. Päämääränä tulee olla kiertotalous, joka vaatii mahdollisimman vähän uusia luonnonvaroja.
TOK:n tulee sijoittaa omaisuutensa eettisesti ja vastuullisesti.
Avoimena uuteen
Maailma muuttuu, Varsinais-Suomi muuttuu ja TOK:n tulee olla muutoksessa aktiivisesti mukana. Kun yhä suurempi osa hankinnoista tehdään verkossa, tulee verkkokaupan toimia ja kun tulee tarve käydä kaupassa, tulee asioinnin olla ilo. Osuuskaupan tulee olla myös avoimena kehittämässä uusia palveluja – kaikkea ei ole keksitty vielä!
Lähikaupan tulee olla asiakkaidensa näköinen ja oloinen. Annetaan kauppiaille mahdollisuus rakentaa näköisensä kauppa, jossa paikallisuus ja lähiseutu näkyvät.
Vihreät ehdokkaat Turun osuuskaupan vaaleissa 2020
Jäsenalue 1, lista J, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Raisio, Rusko, Turku
247 Iiris Aholainen, opiskelija, Turku
248 Janina Andersson, toiminnanjohtaja, pol.mag., Turku
249 Kristiina Engström, toimitusjohtaja, Raisio
250 Jonas Heikkilä, luontokouluopettaja, nat.kand., Turku
251 Pekka Heikkilä, VTM, biostatistikko, Raisio
252 Hanna Kirjavainen, lehtori, Turku
253 Aaro Kiuru, ylifyysikko, dos emer, Kaarina
254 Laura Aleksandra Knych, opiskelija, muusikko, Turku
255 Jussi Laaksonen, yrittäjä, HHJ, Turku
256 Kati Laine, perheenäiti, opiskelija, Turku
257 Jukka Lampikoski, tradenomi, yrittäjä, Kaarina
258 Marko Lindberg, valtiotieteiden maisteri, opettaja, Lieto
259 Marjaana Mäkinen, FT, Turku
260 Viivi Nikula, nuoriso-ohjaaja, Lieto
261 Tuija Maija Ollikkala, fysioterapeutti, yrittäjä, Turku
262 Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija, kaupunginvaltuutettu, Turku
263 Saki Rosenqvist, tradenomi, myyntiedustaja, Turku
264 Jukka Surakka, tutkimuspäällikkö, Turku
265 Anneli Suutari, erikoissairaanhoitaja, Kaarina
266 Marja Tommola, kestävän liikkumisen asiantuntija, Turku
267 Jussi Tuimala, rehtori, Turku
268 Tatu Vahala, KM, luokanopettaja, Turku
269 Meri Vuohu, FM, tuotantoassistentti, Turku
270 Jukka Väisänen, kasvatustieteen kandidaatti, yo-merkonomi, Turku
271 Jarno Örnberg, myyntipäällikkö, KTM, Masku
Jäsenalue 2, lista K, Aura, Kustavi, Loimaa, Parainen, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pöytyä, Sauvo, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa
272 Teppo Heikkilä, maatalousyrittäjä, Loimaa
273 Sini Heino, osastonhoitaja, TtM, Paimio
274 Sampsa Heinonen, agronomi, ylitarkastaja, Loimaa
275 Sari Hopponen, myyntineuvottelija, Sauvo
276 Mona Lehtonen, ombudsman, Pargas
277 Terhi Nordqvist, kiinteistönvälittäjä, Parainen
278 Tea Sundqvist, FM, koulunkäynnin ohjaaja, Parainen
279 Helena Särkijärvi, FM, VTK, fil.mag., pol.kand. Parainen, Pargas
280 Jari Tschernij, rakennusarkkitehti, Parainen
281 Meri-Salla Tuominen, myyjä, doula, Mynämäki
282 Pirjo Wibom, toimistonhoitaja, Parainen
Osuuskauppavaalit – TOK
Turun Osuuskaupan omistavat yli 161 000 asiakasomistajaa. Keväällä 2020 TOK:n omistajien keskuudesta valitaan vaaleilla 60 jäsentä edustajistoon. S-ryhmän alueosuuskaupat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä, jonka päätöksentekoon jäsenet voivat ottaa monella tapaa osaa.
Jäseniä osuuskaupoissa edustaa edustajisto, joka valitaan vaaleilla osuuskaupan jäsenistä eli asiakasomistajista joka neljäs vuosi. Edustajisto muun muassa päättää osuuskaupan säännöistä, vahvistaa edellisen vuoden tilinpäätöksen ja päättää ylijäämän käytöstä sekä valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat. Lisäksi edustajiston jäsenet voivat tehdä hallitukselle aloitteita osuuskaupan toimialaan liittyvistä asioista.
Näin äänestät vaaleissa
Turun Osuuskaupan edustajisto valitaan käyttämällä suhteellista vaalitapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ääni annetaan omalle ehdokkaalle, mutta läpipääsyyn vaikuttaa sekä ehdokkaan itse saamat äänet että koko ehdokaslistan äänimäärä.
Vaaleja varten Turun Osuuskauppa on jaettu kahteen jäsenalueeseen. Asiakasomistajat äänestävät edustajistoon jäsenet omilta jäsenalueiltaan. Jäsenalueiden ulkopuolella asuva asiakasomistaja voi äänestää kumman tahansa jäsenalueen ehdokasta.
Jäsenalue 1 – valitaan 46 edustajiston jäsentä: Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Raisio, Rusko, Turku
Jäsenalue 2 – valitaan 14 edustajiston jäsentä: Aura, Kustavi, Loimaa, Parainen, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pöytyä, Sauvo, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa
Vaalit pidetään posti- ja nettiäänestyksenä. Äänestyslipuke ja äänestysohjeet toimitetaan Turun Osuuskaupan äänioikeutetuille jäsenille ennen äänestyksen alkua. Varsinainen äänestysaika on 16.-31.3.2020. Vaalien tulos julkaistaan 8.4.2020.
Äänestysaika postitse: 16.-31.3.2020, äänestysaika verkossa 16.-31.3.2020
Vaalikone on auki
Voit tutustua ehdokkaisiin Osuuskaupan vaalikoneessa. Vaalikoneeseen pääset tästä.
Mari Kousa-Kuusisto jatkaa Varsinais-Suomen vihreiden puheenjohtajana
Varsinais-Suomen vihreät valitsi syyskokouksessaan piirijärjestön puheenjohtajaksi turkulaisen Mari Kousa-Kuusiston. Kousa-Kuusisto valittiin jatkamaan tämän vuoden heinäkuussa alkanutta työtään puheenjohtajana. Kousa-Kuusisto on myös vihreiden puoluehallituksen jäsen ja varavaltuutettu Turussa.
– Varsinais-Suomen kunnissa on paljon potentiaalisia vihreiden äänestäjiä, tätä tukevat sekä eduskuntavaalien 2019 ja presidentinvaalien 2018 äänestystulokset. Siksi me teemme nyt kaikkemme ehdokashankinnan eteen, jotta saamme jokaiseen kuntaan vihreitä kuntavaaliehdokkaita, Mari Kousa-Kuusisto sanoo.
– Odotan innolla yhteistyötä kaikkien Varsinais-Suomen vihreiden yhdistysten kanssa. Meillä on ympäri piiriä upeita yhdistyksiä ja luottamushenkilöitä, joiden voimat yhdistämällä saamme maakunnasta entistä vihreämmän, Mari Kousa-Kuusisto nostattaa henkeä.
Varsinais-Suomen vihreiden piirihallitus 2020-2021:
puheenjohtaja Mari Kousa-Kuusisto, Turku
jäsenet
Jukka Lampikoski, Kaarina, vara Anna Tonttila, Kaarina
Kati Systä, Åbo, vara Iida Salonen, Rusko
Maritta Vuorinen, Turku, vara Niina Ratilainen, Turku
Egon Nordström, Pargas, vara Tea Sundqvist, Pargas
Sara Luotonen, Kaarina, vara Markus Norrgran, Turku
Pekka Heikkilä, Raisio, vara Saija Porramo, Naantali
Vappu Nieminen-Pihala, Lieto, vara Sampsa Heinonen, Loimaa
Sari Pesonen, Salo, vara Toni Etelä, Salo
Sari Mäkiö, Masku, vara Marko Reini, Turku
Varsinais-Suomen vihreät ry:n syyskokous pidettiin la 14.12.2019 Turussa.