Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Politiikan syksy
Kirjoittaja Sofia Virta
Sain kunnian aloittaa Varsinais-Suomen Vihreiden kevätkokouksen puheenvuorolla viime lauantaina 22.8. ja halusin puheenvuorossani korostaa niitä tärkeitä teemoja, joiden edessä me kaikki kuntapäättäjät olemme tulevana syksynä samalla luoden katseen jo ensi kevääseen.
Meillä kaikilla on ollut vähän erilainen vuosi takana, eikä alkava syksykään ihan tavalliselta näytä. Yhdessä me olemme jokainen tahoillamme kohdanneet yhden suurimmista kriiseistä ja uskon sen vaikuttaneen myös meistä jokaiseen eri tavoin. Eduskunnassa korona tarkoitti konkreettisesti noin 50 suunnitelmasta poikkeavaa hallituksen esitystä, joita käsittelimme keväällä valiokunnissa sekä istuntosalissa. Vastaavasti sama määrä esityksiä jäi antamatta poikkeustilan takia ja ne odottavat meitä nyt syksyllä.
Taloudeltamme romahti pohja monella mittarilla ja nyt käynnissä olevat valmistelut tulevaa budjettiriiheä varten ovat vaativia. Samaan aikaan huoli meidän mittaamattoman tärkeän järjestökentän kohtalosta Veikkauksen tilanteeseen liittyen on suuri. Ja kun me taistelemme tätä koronaviruspandemiaa vastaan, niin me Vihreät ymmärrämme, että isompi kriisi kasvaa kokoajan ilmastonmuutoksen muodossa.
Tähän kriisiin meillä on kiire saada ratkaisuja.
Jos johonkin voi luottaa niin siihen, että me Vihreät olemme yhä taatusti se puolue, joka tuolla suljetuissa kabineteissa aidosti vääntää luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston puolesta – usein valitettavan yksin. Vaikka media tai naapuripuolueen twittertili väittäisikin jotain muuta. Tiedän, että monet kuntapäättäjät tekevät sitä samaa vääntöä kaupunginhallitusten ja valtuustojen kokouksista toiseen.
Kokoustimme Vihreän eduskuntaryhmän kanssa edellisellä viikolla pitkästä aikaa livenä, toki turvavälein ja hygieniasta huolehtien. Kokouksen alkuun kävimme kierroksen asioista, joissa me olemme onnistuneet. Välillä näiden onnistumisten mieleen palauttamisesta saa aika hurjasti energiaa painaa eteenpäin. Niin nytkin.
Itse nostin onnistumiseksi sen, että olemme aidosti läpi kriisin asetettu etusijalle kerta toisensa jälkeen heidät, jotka tässä yhteisessä yhteiskunnassamme elää tai on kaikkein haavoittuvimmissa olosuhteissa.
Meidän kaikkien vihreiden päättäjien mielissä ovat siellä neuvottelu- ja kokouspöydissä he, joilla ei ole kotia suojanaan. Tai he, joille koti ei symboloi turvaa vaan pelkoa. Me muistamme joukostamme heitä, jotka kamppailevat mielenterveys-tai päihdeongelmien parissa tai joilla on valtava huoli omasta läheisestään. Me kannamme yhdessä huolta heistä, jotka ovat valumassa yhteiskuntamme laidoilta ulottumattomiin. Me puolustamme heitä, jotka pakenevat sotaa tai pahenevaa ilmastokriisiä. Me taistelemme aidosti sen puolesta, että jokaisella lapsella olisi turvallinen lapsuus ja ikäihmisellä arvokas vanhuus. Me emme unohda eläimiä, emme upeaa ja korvaamatonta luontoa, jossa ihmislajina saamme elää.
Ja me muistamme, ettei ole jotain ”he”-joukkoa vaan aidosti ymmärrämme, että on vain me. Yhdessä me muodostamme maailman.
Edessämme ovat kovat talousväännöt monissa kunnissa. Kuntatalouden tilanne on vaikea. Siihen pyritään löytämään apua valtion suunnalta, mutta joka tapauksessa ahtaalla ollaan monissa budjettineuvotteluissa. Toivotan jo nyt kaikille niihin vääntöihin osallistuville voimia ja rohkeutta puolustaa meille tärkeitä teemoja.
Nyt ei ole se hetki kun leikataan palveluista tai karsitaan ongelmien ennaltaehkäisystä.
Palveluista ja ennaltaehkäisevistä toimista, joilla voidaan estää yhdenkin lapsen, nuoren tai perheen ajautuminen ongelmiin ei ole varaa leikata nyt eikä lähivuosina. Se hetkittäinen säästö, mikä näillä leikkauksilla saataisiin aikaan, maksettaisiin valtavina laskuina myöhemmin takaisin – inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Nyt ei ole varaa toistaa 90-luvun laman virheitä. Äärimmäisen tärkeää on nyt pitää huolta siitä, että valtion lisätalousarviossa jaettavat lasten ja nuorten tukemiseen tarkoitetut valtionosuuksien lisäykset kohdentuisivat kaupungeissa ja kunnissa tehtävän päätöksenteon seurauksena oikeasti lasten- ja nuorten mielenterveystyöhön ja kouluterveydenhuollon opiskeluhuollon lisäresursseihin.
Kuntavaalit koputtelevat ovea ensi keväänä ja on jälleen aika ja mahdollisuus muutokseen. Viime vaaleissa Vihreät astelivat kuntien valtuustosaleihin vahvemmin joukoin. Tällä kertaa me voimme tehdä sen vieläkin isommin. Kasvaa entisestään.
Mutta kasvua vaatii ehdokkaita ja ahkeria vaalityömyyriä. Jokaisella on uniikki paikkansa tässä kokonaisuudessa ja jokaista tarvitaan.
Pidetään politiikassa kaikki väestöryhmät mukana. Käyttämämme sanat luovat todellisuutta ja sillä on merkitystä minkälaista tarinaa politiikan teosta rakennamme.
Pekka Heikkilä Varsinais-Suomen vihreiden puheenjohtajaksi
Varsinais-Suomen Vihreät ry valitsi kevätkokouksessaan lauantaina 22.8.2020 Liedon kunnantalolla uudeksi puheenjohtajakseen Raision seudun Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan, Raision kaupunginvaltuutettu Pekka Heikkilän. Heikkilä seuraa tehtävässään Mari Kousa-Kuusistoa.
Heikkilä haluaa puheenjohtajana jatkaa yhteisten asioiden eteenpäin viemistä, niin että jokainen varsinaissuomalainen voi tulevissa kuntavaaleissa äänestää Vihreää ehdokasta. Hänen viestinsä uudessa roolissaan Varsinais-Suomen Vihreissä on seuraava:
“Näen maakuntamme laajan ja erilaisen kuntarakenteen mahdollisuutena tehdä yhteistä Vihreää politiikkaa ajankohtaisilla ja tärkeillä kärkiteemoilla ja päästä siten lähelle ihmisiä. Meille Vihreille tärkein, luonto ja ympäristö, ei saa jäädä päivänpolitiikan jalkoihin. Meillä on täällä kaupunkeja, maaseutua, taajamia, kyliä ja lähiöitä. Jokaisella meillä on täällä juuri itsellemme sopiva koti. Meitä yhdistää se, että haluamme tehdä naapurustostamme hyvän paikan elää ja olla – entistä vihreämmän.”
Pekka Heikkilä pitää luonnossa oleskelusta.
Varsinais-Suomen Vihreät ry
Lisätietoja:
Pekka Heikkilä puheenjohtaja, p. 044 045 8366
Olli Välke, toiminnanjohtaja, p. 050 328 6410
Varsinais-Suomen vihreät: Kuntien korjattava koronan jäljet sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla
Varsinais-Suomen vihreiden kannanotto 22.8.2020:
Kuntien korjattava koronan jäljet sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla
Varsinais-Suomen vihreät ovat linjanneet yhdistyksen kokouksessa kuntapäättäjien syksyn suurimmaksi tehtäväksi selviytymisen koronaviruspandemian aiheuttamista lyhyen ja pitkän aikavälin haasteista. Vihreiden mukaan ratkaisut tässä haastavassa tilanteessa tulee hakea ihmisten, ympäristön ja talouden kannalta kestävällä tavalla.
“Kaikkein suurin haasteemme on löytää ratkaisut, jotka tukevat kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, mutta samalla auttavat yrityksiä jatkamaan liiketoimintaansa ja vahvistavat sekä yrittäjien että työntekijöiden jaksamista epävarman tulevaisuuden edessä. Yksinkertaisesti tärkeintä on pitää huoli siitä, että tämä tilanne ei pääse nakertamaan ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia”, korostaa piirin puheenjohtaja Pekka Heikkilä.
Lounais-Suomi on elänyt positiivisen rakennemuutoksen kautta, mutta alueen kuntien talousnäkymät olivat synkentyneet jo ennen koronakriisin puhkeamista. Vuonna 2019 kolme neljäsosaa Varsinais-Suomen kunnista teki alijäämäisen tuloksen. Turun seudulla vain Naantali on yltänyt positiiviseen tilikauden tulokseen ja talousnäkymät ovat heikentymässä niin kuntien tulojen kuin menojen osalta.
Varsinais-Suomen vihreiden mukaan ratkaisut kestävään talouteen löytyvät sekä valtion päätöksistä että kuntien toimilla. Hallituksen budjettineuvotteluilta Varsinais-Suomen vihreät odottavat ennen kaikkea kuntien rahoituksen vahvistamista, sote-uudistuksen etenemistä, panostuksia julkiseen ja kevyeen liikenteeseen, ilmastotoimia ja tukea työllisyyden kasvuun.
Varsinais-Suomen vihreät peräänkuuluttavat enemmän kuntien välistä yhteistyötä. Puolueen paikallispäättäjien mukaan kaikki kunnat pärjäisivät paremmin, jos tiettyjä palveluita ja rakennushankkeita vietäisiin eteenpäin yhdessä kaikkien resursseja säästäen.
“Tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden siirtämisestä laajemman sote-maakunnan järjestämiksi on muodostunut suorastaan akuutiksi. Talouden heikentyessä Varsinais-Suomen kunnissa kannattaa yhä useammin katsoa, mitä voisimme tehdä enemmän yhdessä”, kertoo piirin varapuheenjohtaja Kati Systä.
Kunnissa vihreät asettavat tavoitteeksi köyhyyden ja työttömyyden vähentämisen ja terveydestä huolehtimisen. Samaan aikaan on tehtävä investointeja tulevaisuuteen, eikä keskittyä pohtimaan mitä kaikkea voidaan leikata. Hallitukselta toivotaan myös tarkentavia linjauksia kriisikuntakriteereistä, jotka koronakriisin seurauksena täyttynevät lähitulevaisuudessa lukuisissa kunnissa. Kriisikunnaksi ajautumisen pelko ohjaa jo nyt monien kuntien taloussuunnittelua leikkauksiin ja palvelutason heikkenemiseen ajassa, jolloin tulisi rakentaa parempaa tulevaisuutta.
“Tasapaino löytyy mielestämme keskeisimpien peruspalveluiden suojaamisesta ja investointihankkeiden mahdollistamisesta. Nykyisten palveluiden turvaaminen vaatii nopeita tukitoimia, kun taas investointihankkeisiin suunnattujen tukimuotojen tulisi ulottua pidemmälle ajalle, sillä nämä hankkeet etenevät hitaammin. Tulevaisuuteen kannattaa kuitenkin aina satsata ja siksi esimerkiksi henkilöstön lomautukset kunnissa ovat lyhytnäköistä toimintaa. Ennen kaikkea kunnat tarvitsevat luottamusta siihen, että harkittuja riskejä voi jatkossakin ottaa ja kuntaa kehittää, eikä vain supistaa ”, päättävät Pekka Heikkilä ja Kati Systä.
Lisätietoja:
Pekka Heikkilä, puheenjohtaja, 044 045 8366
Kati Systä, varapuheenjohtaja, 044 300 5760
De Gröna i Egentliga Finland: Kommunerna ska återuppbygga efter corona på ett socialt och ekonomiskt hållbart sätt
Vid föreningens möte har De Gröna i Egentliga Finland kommit fram till att under kommande hösten är lösa de kortvariga och mera långvariga konsekvenserna som orsakas av coronaviruspandemin. De Gröna anser att lösningarna i denna utmanande situation ska hittas på ett sätt som är hållbart för människor, miljön och ekonomin.
“Vår största utmaning är att hitta lösningar som främjar invånarnas hälsa och välfärd samt hjälper företagen att fortsätta sin verksamhet samt att både företagare och arbetstagare ska orka framför en osäker framtid. Viktigaste är helt enkelt att se till att denna situation inte ska försvaga människor uppehälle eller välmående”, lyfter fram kretsens ordförande Pekka Heikkilä.
Sydvästra Finland har levt i en tid av positiva strukturella förändringar men kommuners ekonomiska utsikter har blivit mörkare redan innan coronakrisens början. År 2019 tre fjärdedelar av kommuner i Egentliga Finland uppvisade budgetunderskott. I Åboregionen har endast Nådendal lyckats nå ett svagt positivt resultat och ekonomiska utsikterna försvagas både med tanke på kommunernas intäkter och utgifter.
De Gröna i Egentliga Finland ser lösningar för en hållbar ekonomi både i kommuners och statens verktygslåda. Inför regeringens budgetförhandlingar förväntar sig De Gröna i Egentliga Finland framförallt förstärkningar till kommunernas finansiering, framåtskridandet av social- och hälsovårdsreformen, satsningar på kollektiv och lätt trafik, klimatåtgärder och stöd för en högre sysselsättning.
De Gröna i Egentliga efterlyser också ett starkare samarbete mellan kommunerna. Partiets lokala beslutsfattare anser att alla skulle klara sig bättre om vissa tjänster och byggnadsprojekt skulle främjas tillsammans och på detta sätt spara på resurser.
“Behovet av att flytta ordnandet av social- och hälsovårdstjänster till landskapets bredare axlar har blir rent av akut. När ekonomin blir svagare måste kommunerna i Egentliga Finland mera ofta utvärdera vad vi kunde göra tillsammans”, berättar kretsens viceordförande Kati Systä.
I kommunerna sätter De Gröna som sitt mål att minska fattigdom och arbetslöshet samt att ta hand om hälsa. Samtidigt ska vi göra investeringar till framtiden och inte endast fundera på var vi kan skära ned. Av regeringen förväntar vi oss tydligare riktlinjer om kriskommuner som till följd av coronakrisen uppfylls av ett stort antal kommuner. Nu styr rädslan av att bli en kriskommun kommunernas ekonomiska planering mot nedskärningar och en svagare servicenivå i en tid då vi borde bygga en bättre framtid.
“Vi anser att en balans måste hittas mellan tryggandet av centrala tjänsterna och möjliggörandet av investeringsprojekt.Tryggande av nuvarande service kräver snabba stödåtgärder medan satsningar på investeringsprojekt ska nå längre ut till framtiden, eftersom dessa projekt framskrider långsammare. Det är ändå alltid lönsamt att satsa på framtiden och därför är t.ex. permitteringarna av personalen i kommunerna en kortsiktig lösning. Framförallt måste kommunerna kunna lita på att man kan även i framtiden ta övervägda risker och utveckla kommunen, inte endast inskränka”, avslutar Pekka Heikkilä och Kati Systä.
För mer information:
Pekka Heikkilä, ordförande, 044 045 8366
Kati Systä, viceordförande 044 3005760
Humanitaarinen suhtautuminen kanssaihmisiin ajankohtaisempaa kuin koskaan
Tänään on maailman humanitaarisen avun päivä. Vaikka maailma on monin tavoin varakkaampi kuin koskaan ja äärimmäistä köyhyyttä on onnistuttu vähentämään, ei humanitaarisen avun tarve ole valitettavasti vähentynyt. Kriisimaiden ongelmat ovat pitkittyneitä konfliktialueilla ja kotoaan pakon edessä paenneina elää ihmisiä enemmän kuin koskaan, yli 70 miljoonaa. Koronakriisi on sysännyt julkisuudesta syrjään hädänalaisten pakolaisten ahdinkoa, mutta se kaikella todennäköisyydellä aiheuttaa sitä maailmalla vain lisää.
Heikompiosaisten eri maissa on vaikeaa saada apua myös tässä kriisissä. Koronakriisi on tiiviissä vuorovaikutuksessa elävän globaalin maailman kriisi, toisaalta samaan aikaan sen hillintä on mahdollista vain yhteistyöllä. Tavallaan sekin korostaa sitä, että humanitaarinen suhtautuminen kanssaihmisiin on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Vain yhteistyöllä, solidaarisuudella ja paremmilla yhteisillä pelisäännöillä voimme turvata kelpo elinolosuhteet kaikille ihmisille. Samalla on vaalittava myös luonnon omaa tilaa. Pandemiariski on asiantuntijoiden mukaan kasvanut siksi, että eläinperäisiä tauteja siirtyy ihmisiin olosuhteissa, joissa luonnon oma tila on kaventunut hakkuiden ja muun metsien tuhoamisen seurauksena, eläinten kohtelu tuotantoeläiminäkin on heikkoa ja hygienia ruokaketjussa on huonoa. Eläinten ja luonnon kunnioittaminen kanssaihmisten kunnioittamisen rinnalla on osa tasapainoisen ja vakaan tulevaisuuden rakentamista.
Jopa Euroopan unionilla ja sen jäsenmailla on ollut kyvyttömyyttä auttaa hädänalaisia ihmisiä: monet tuhannet ovat joutuneet elämään vuosia huonoissa oloissa Kreikan pakolaisleireillä. Viime viikolla tuli julkisuuteen, että Kreikan hallitus olisi laittomasti siirtänyt jopa yli tuhat pakolaista leireiltä salaa merelle vuotaviin kumiveneisiin. Tällainen ihmisyyden ja inhimillisyyden romahtaminen ei ole hyväksyttävää oikeusvaltiossa, joka on sitoutunut YK:n ihmisoikeusjulistuksen periaatteisiin. Euroopan unionin ja Suomen on osaltaan osoitettava, että humanitaarista suhtautumista on noudatettava kaikissa olosuhteissa. Siksi on tärkeää, että Kreikan pakolaisleireiltä siirretään ihmisiä eri EU-maihin inhimillisempiin olosuhteisiin. Suomen hallitus on osaltaan sitoutunut ottamaan vastaan 150 heikossa asemassa olevaa lasta leiriltä. Vastaavia päätöksiä tarvitaan Suomelta ja EU:lta yhdessä lisää.
Jos toisen maailmansodan raunioilta kyettiin rakentamaan Yhdistyneet Kansakunnat ja sen vahva ihmisoikeusjulistus, rauhaa Euroopassa turvaava Euroopan unioni, hädänalaisille kotoaan paenneille turvasataman antanut Geneven pakolaissopimus, pystymme tänäkin aikana rakentamaan parempaa. Kysymys on vain siitä, että ihmiset eivät menetä toivoaan ja luottamustaan toisiinsa ja kykyynsä rakentaa meille kaikille parempaa tulevaisuutta. Kysymys on lopulta siitä, että elämme ihmisiksi keskenämme. Pystymme siihen yhdessä, mutta vain tukemalla toisiamme.
Ville Niinistö
Europarlamentaarikko
Kevät, jota ei osannut odottaa
Kirjoittaja Sofia Virta
Vuoden alussa suunnitelmat olivat vielä hyvin erilaiset. Olimme työstäneet avustajani Saran kanssa koko keväälle vierailuja ympäri maakuntaa tapaamaan toimijoita, tarkoituksena oppia uutta. Ehdimme vierailla Lounais-Suomen poliisilaitoksella, missä yllätykseksemme meidät vastaanotti iso seurue laitoksen johtoporrasta myöten. Saimme kuulla mm. Ankkuri-toiminnasta – siitä miten merkityksellistä on, että nuoria ja heidän perheitään kyetään auttamaan varhaisessa vaiheessa. Vierailu oli ajankohtainen myös siksi, että kevään alussa sain aloittaa työt Poliisiasiain neuvottelukunnassa, joka sisäministeriön alla seuraa poliisin toimintaa ja siihen vaikuttavaa ympäristöä.
Alkuvuodesta myös Lapsen maailma – lehden toimittaja seurasi päivääni maakunnassa ja kirjoitti jutun siitä, kuinka työssäni eduskunnassa nostan lapsen ääntä. Se oli minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä juttu, sillä työssäni olen huomannut miten suuri merkitys lasten äänen tuomisella on päätöksiä tehdessä. Aivan liian usein se uhkaa jäädä kuulumatta ja siksi tänäkin keväänä olen puolustanut lapsia puheenvuoroissa sekä jättämilläni kirjallisilla kysymyksillä hallitukselle. Hienoa oli myös tulla nimetyksi eduskuntaryhmästämme parlamentaarisen lapsistrategiakomitean jäseneksi valmistelemaan kansallista lapsistrategiaa.
Sitten maaliskuussa kaikki ottikin yllättävän suunnan. Se tunne kun ajaa tyhjää moottoritietä kohti edessä näkyvää poliisein varustettua tiesulkua Varsinais-Suomen ja Uudenmaan välisellä rajalla, syöpyi kyllä verkkokalvoilleni loppuelämäksi. Se on yhtäkkinen tunne ja muistutus siitä, että vapaus ei ole itsestäänselvää. Demokratia ei ole itsestäänselvyys ja sitä tarvitaan, jotta ihmisoikeuksilla on mahdollisuus toteutua.
Työ Arkadianmäellä on ollut poikkeavaa ja nopeasti muuttuvaa. Päätökset, joita kevään aikana on jouduttu tekemään ovat olleet äärettömän vastuullisia, vaikeita ja historiallisesti merkittäviä. Olemme Suomena yhdessä muun maailman kanssa kohdanneet yhden aikakautemme merkittävimmän haasteen. Covid-19 on muuttanut arkea ja maailmaa – joiltakin osin pysyvästi.
Olen ihaillen ja myötätunnolla seurannut viisikon työtä läpi koronakriisin. Jos kansanedustajilla ovat unet jääneet lyhyiksi, ei ministereillä ole ollut aikaa painaa päätään tyynyyn senkään vertaa. Kaikkensa on tehty, jotta tästä yhdessä selvittäisiin mahdollisimman hyvin. Ja yhdessä se on tehty – koko Suomen voimin.
Nyt todella tarvitaan kestävää ja inhimillistä päätöksentekoa myös kunnissa – nyt eikä tulevaisuudessa ole se hetki kun rahat kerätään leikkaamaan heiltä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Nyt pitää puolustaa yhteiskunnassamme heikommassa asemassa olevia sekä lapsia ja nuoria sekä heidän tulevaisuuttaan. Nyt ei pidä leikata koulutuksesta tai lapsi- ja perhepalveluista, ikäihmisten tai vammaisten palveluista puhumattakaan. Ja nyt täytyy ymmärtää, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat yhä kiihtyvällä tahdilla läsnä. Vihreä jälleenrakentaminen on ainut vaihtoehto ja sen eteen me eduskunnassa teemme töitä joka päivä.