Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Aloite: Itsetuhoisten hoitopolun vahvistaminen ja hoidon koordinaattorin tehtävän perustaminen
Vihreiden aluevaltuutettu Heidi Aaltonen teki Varhan aluevaltuustolle tänään 3.12.2025 valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Varhassa tehdään toimia itsemurhien ehkäisemiseksi ja näin vähennetään mielenterveyden kriisiin liittyvää kuolleisuutta, vahvistetaan hoidon jatkuvuutta ja varmistetaan potilasturvallisuutta.
Itsemurha on nuorten yleisin kuolinsyy. Tämä on hälyttävä viesti siitä, että järjestelmämme ei kykene riittävällä tavalla tunnistamaan, hoitamaan ja tukemaan itsetuhoisia nuoria ja aikuisia. Samaan aikaan mielenterveyspalveluihin kohdistuu sote-sektorilla kaikkein vähäisin rahoitus, vaikka palvelutarve kasvaa vuodesta toiseen. Liian usein itsetuhoiset henkilöt käännytetään kotiin ilman selkeää jatkosuunnitelmaa, vaikka heidän itsetuhoisuusriskinsä on edelleen korkea. Joka viides on käynyt vastaanotolla vielä kuolinpäivänään, 70% itsemurhaan kuolleista oli käynyt terveydenhuollossa viimeisen elinkuukautensa aikana, puolet viimeisen elinviikkonsa aikana. Tämä kertoo vakavasta ongelmasta: ovet sulkeutuvat liian usein apua hakevien edessä. Tämä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, läheisten huolta ja pahimmillaan menetettyjä ihmishenkiä. Tilanne vaatii rakenteellisia ratkaisuja ja selkeitä hoitopolkuja, jotka eivät perustu yksittäisen päivystyskäynnin arvioon, vaan kokonaisvaltaiseen, koordinoituun ja vaikuttavaan hoitoon.
Esitän, että Varhassa tehdään seuraavat toimet itsemurhien ehkäisemiseksi:
1. Itsetuhoisen potilaan hoitopolun vahvistaminen hyvinvointialueella
Hyvinvointialueelle tulee laatia selkeä, koko alueella käytössä oleva hoitopolku, joka sisältää:
- Varhaisen tunnistamisen toimintamallit perusterveydenhuollossa, oppilashuollossa, sosiaalipalveluissa ja erikoissairaanhoidossa
- Päivystyksen vähimmäisprosessin: aina tehtävä psykososiaalinen arvio, itsetuhoisuuden riskiluokitus ja jatkosuunnitelma
- Velvoitteen ohjata potilas jatkohoitoon, ei kotiuttamista ilman palvelukytköstä
- Jälkiseurannan mallin, jotta kukaan ei putoa palveluiden väliin
- Hoitopolku tulee jalkauttaa käytännön tasolle koulutusten, ohjeiden ja yhteistyörakenteiden avulla.
2. Hoidon koordinaattorin tehtävän perustaminen
esitetään perustettavaksi itsetuhoisten hoidon koordinaattorin tehtävä (esim. psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävään liitettynä, ei uutta vakanssia tai kriisityön ammattilainen), jonka tehtäviin kuuluu:
- toimia yhteyshenkilönä päivystyksen, perusterveydenhuollon, psykiatrian ja sosiaalipalvelujen välillä
- varmistaa, että jokaiselle itsetuhoiselle potilaalle laaditaan yksilöllinen hoito- ja turvallisuussuunnitelma
- koordinoida potilaan jatkopolku ja varmistaa, ettei kukaan jää yksin kriittisen vaiheen jälkeen
- seurata hoitopolun toimivuutta ja raportoida puutteista
- tukea henkilöstöä ja vahvistaa osaamista itsetuhoisuuden kohtaamisessa
Näillä toimenpiteillä pystymme vähentämään mielenterveyden kriisiin liittyvää kuolleisuutta, vahvistamaan hoidon jatkuvuutta ja turvaamaan potilasturvallisuuden tilanteessa, jossa nykyiset resurssit eivät riitä vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.
Aloite: Hyvinvointialueen työntekijöille yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua
Vihreiden aluevaltuutettu Heidi Aaltonen teki Varhan aluevaltuustolle tänään 22.10.2025 valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Varhass laaditaan selvitys työntekijöiden kouluttautumismahdollisuuksien yhdenvertaisuudesta, arvioidaan koulutuksen esteet, laaditaan koulutukselle kehittämissuunnitelma ja varmistetaan osaamisen kehittämisen rakenteiden läpinäkyvyys. Tämä on Aaltosen mukaan henkilöstön oikeudenmukaisen kohtelun kysymys ja strateginen valinta hyvinvointialueen vetovoiman, pysyvyyden ja palveluiden kehittämisen kannalta.
Hyvinvointialueiden palvelujen laatu ja vaikuttavuus perustuvat pitkälti osaavaan, motivoituneeseen ja jaksavaan henkilöstöön. Työntekijöiden mahdollisuus kouluttautua ja kehittää omaa osaamistaan on keskeinen osa työhyvinvointia, henkilöstön sitoutumista sekä palvelujen laadun varmistamista nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Nykyisellään kouluttautuminen ei toteudu Varhassa yhdenvertaisesti eri ammattiryhmien eikä eri yksiköiden osalta. Ohjeistuksia tulkitaan ja toteutetaan eri yksiköissä eri tavoin, jolloin yhdenvertaisuus ei voi toteutua.
Kouluttautumisen mahdollisuuksissa on kuitenkin havaittavissa eroja eri ammattiryhmien, työyksiköiden ja toimipaikkojen välillä. Esimerkiksi sijaisjärjestelyjen puute, työn kuormittavuus, epätasainen tiedonsaanti ja resurssien jakautuminen voivat estää yhdenvertaisen pääsyn koulutuksiin. Myös johtamisen rooli koulutusmyönteisyyden tukemisessa vaihtelee.
Esitämme, että hyvinvointialueella:
- Laaditaan selvitys työntekijöiden kouluttautumismahdollisuuksien yhdenvertaisuudesta eri ammattiryhmissä ja toimipisteissä.
- Arvioidaan koulutuksen esteet, kuten sijaisjärjestelyjen riittävyys, työajan käyttöön liittyvät käytännöt ja työnantajan koulutuspolitiikka.
- Laaditaan kehittämissuunnitelma, jolla edistetään yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia koko henkilöstölle huomioiden eri työtehtävien ja yksiköiden erityispiirteet.
- Varmistetaan, että osaamisen kehittämisen rakenteet (esim. koulutusbudjetti, koulutusvapaa, urakehityspolut) ovat läpinäkyviä ja saavutettavia kaikille työntekijöille. Annetaan koulutusmäärärahojen budjetti tiedoksi yksiköihin ja päätösvalta yksikköön koulutusmäärärahojen käyttämisestä.
Tämä on paitsi henkilöstön oikeudenmukaisen kohtelun kysymys, myös strateginen valinta hyvinvointialueen vetovoiman, pysyvyyden ja palveluiden kehittämisen kannalta.
Aloite: Varhaan harvinaissairauksien osaamiskeskus
Vihreiden varavaltuutettu Selinä Nera teki Varhan aluevaltuustossa 22.10.2025 valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että selvitetään, olisiko Varhassa mahdollista laajentaa harvinaisyksikön toimintaa osaamiskeskukseksi, jossa harvinaissairaat voitaisiin ohjata suoraan oikean avun piiriin.
Harvinaissairaita on Suomen väestöstä 6–8 % ja monet tarvitsevat arjesta selviytyäkseen paljon erilaisia terveyspalveluita. Tällä hetkellä harvinsissairaat kulkevat terveydenhuollossa pitkiä prosesseja ennen kuin pääsevät hoitoon taholle, joka tunnistaa heidän harvinaisen sairauden vaikutukset terveyteen.
Tietämättömyys, hitaat prosessit ja hoidon puute johtaa monet harvinaissairaat äärimmäisiin hätätilanteisiin jopa hengenvaaraan. Oireille haetaan syytä usein täysin vääristä lähtökohdista ja terveyskeskukset kuormittuvat kun harvinnaissairaat odottavat jonoissa tietämättä olleenkaan, milloin pääsee hoitoon, jossa oma sairaus ja sen vaikutukset tunnetaan. Tämä aiheuttaa yhteiskunnalle lisäkustannuksia ja yksilöille inhimillistä kärsimystä. Harvinaissairauksia hoidetaan yliopistollisissa keskussairaaloissa eli Varhassa Tyksissä, minne osaaminen on keskittynyt, mutta siitähuolimatta harvinaissairaat käyvät läpi samat hoitopolut, jotka vievät lähespoikkeuksetta erikoissairaanhoitoon ylimääräisten mutkien kautta.
Tyksissä toimii tällä hetkellä harvinaissairauksien yksikkö, joka mm. kehittää diagnostiikkaa ja hoitopolkua, mutta ei tee varsinaista kliinistä työtä. Esitämme, että selvittetään olisiko mahdollista laajentaa harvinaisyksikön toimintaa osaamiskeskukseksi, jossa harvinaissairaat voitaisiin ohjata suoraan oikean avun piiriin. Näin voitaisiin purkaa pitkiähoitojonoja sekä Akuutin ruuhkia niin, että yhä useampi saisi nopeammin hoitoa. Lisäksi voisimme säästää pidemmälläaikavälillä taloudellisia resursseja merkittävästi sekä onnistuisimme välttämään harvinaissairaille syntyviä henkeäuhkaavia tilanteita. Kansainvälisesti on olemassa toimivia malleja harvinaissairauksien hoitotyön koodinoinnista sekäkokonaisvaltaisista hoitopoluista, joihin voitaisiin tukea osaamiskeskusten kehittämisessä.
Lisäksi meillä on myös juridinen velvoite kehittää harvinaissairaiden hoitoa. Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017) edellyttää, että yliopistollisten keskussairaaloiden on huolehdittava harvinaissairauksien ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta alueellisesti. Nämä kohdat eivät tällä hetkellä toteudu asetuksen mukaisesti harvinaissairaiden kohdalla, mikä edellyttää toimenpiteitä.
Asetuksen tavoitteet eivät voi toteutua ellei harvinaissairaiden kanssa kehitetä hoitopolkua vastaamaan todellisia tarpeita. Harvinaissairaiden hoidon järjestämisessä lähtökohtana tulisi olla liian byrokratian välttäminen ja laadukkaan hoidon turvaaminen mahdollisimman vähillä kustannuksilla ja inhimillisellä kärsimyksellä. Tämä on mahdollista laajentamalla harvinaissairausyksikön toimintaa tai perustamalla Varhaan harvinaissairauksien osaamiskeskus, jossa olisi mahdollista tehdä tarpeen mukaan myös kliinistä työtä.
Harvinaissairauksen osaamiskeskuksen avulla saadaan kustannussäästöä Varhalle ja mahdollistaisimme tieteellisen osaamisen kehitystä hoitoalan ammattilaisille sekä pystyisimme turvaamaan harvinaissairaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin.
Aloite: Apua jokaiselle hädässä – Perustetaan avustajasijaispankki
Varhan vihreä aluevaltuustoryhmä teki tänään hyvinvointialueelle Selinä Neran valmisteleman aloitteen:
Henkilökohtainen apu on palvelu, jota tarjotaan vammaisille henkilöille Vammaispalvelulain mukaan. Edellytyksenä on, että henkilö tarvitsee apua arkipäivän toimista selviytyäkseen. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää palvelusetelillä tai työnantajamallilla. Palvelusetelimallissa palveluntuottaja on vastuussa avustajien palkkaamisesta ja mahdollisista sijaisten etsimisestä. Kun taas työnantajamallissa kaikki velvollisuudet ovat työnantajalla.
Henkilökohtaisen avun käyttäjät ovat siis ihmisiä, jotka eivät pärjää ilman jatkuvaa apua arjessaan. Avustajan sairastuessa/estyessä vammaiset henkilöt saattavat joutua elämänsä kannalta välttämättömän avun ulkopuolelle. Tämä on arkipäivää henkilökohtaisen avun järjestämismallista riippumatta. Jos avustajan on poissa, voi asiakas joutua perumaan palkkatyönsä ja harrastukseensa jopa perustarpeensa peseytyä, käydä vessassa tai syödä.
Tilanne tällä hetkellä on se, että vammaiset henkilöt jotka elävät henkilökohtaisen avun turvin, eivät saa peruselämäänsä edellytyksiä avustajien poissaolojen aikana. Hyvinvointialueilla ei ole olemassa järjestelmää, joka vastaisi yllättävän avun tarpeeseen, vaan avun käyttäjät jätetään heitteille. Joissain tilanteissa työnantajamallilla oleville on tarjottu rinnalle toista palvelumuotoa palvelusetelin kautta, mutta edes ostopalveluina hankitut avustajapalvelut, eivät pysty vastaamaan yllättäviin tarpeisiin.
Suomen perustuslain 19.1§ mukaan jokainen, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa on oikeus välttämättömään toimeentulon ja huolenpitoon. Tämä ei kuitenkaan toteudu, jos henkilökohtaista apua tarvitsevat vammaiset henkilöt, eivät saa apua työntekijöiden sairaslomien tai muiden yllättävien esteiden aikana. Siksi ehdotamme, että Varhaan perustetaan avustajasijaispankki, johon kerätään työttömiä, keikka ja osa-aika työtä tekeviä, opiskelijoita yms, vastaamaan yllättäviin sijaistustarpeisiin niin, ettei kukaan jää ilman välttämätöntä apua.
Sijaispankin järjestäminen ei olisi kustannuksiltaan iso, sillä käytännössä tarvittaisiin vain yksi työntekijä, joka rekryää keikkalaiset sekä jakaa vuoroja. Tarvittaessa sijaispankin järjestäminen voitaisiin ostaa myös joltain palveluntuottajalta, esimerkiksi Avustajakeskuksella on ollut aikoinaan Akuutti-palvelu, josta on saanut avustajan muutaman tunnin jälkeen ilmoituksesta. Toisaalta palvelun järjestäminen myös omana tuotantona olisi melko kustannusneutraalia. Sen sijaan hyödyt olisivat merkittävät.
Aikana jolloin työttömyys on korkeaa, ja raskaat palvelut. esim. laitospalvelut vievät ison osan hyvinvointialueen budjetista, voitaisiin toimivalla henkilökohtaisen avun järjestelmällä turvata työtä ja toimeentuloa yhä useammalle Varhan alueella asuvalle sekä säästää palveluntuotannon kustannuksissa kun yhä useampi pystyisi valitsemaan henkilökohtaisen avun raskaampien palvelujen tilalle. Lisäksi toteuttaisimme perusoikeuksia, mikä itse asiassa on vähintä mitä hyvinvointialue voi tehdä.
Me allekirjoittaneet toivomme että hyvinvointi alueellamme selvitetään mahdollisuutta käynnistää tai pilotoioida avustajasijaispankkeja, jotta yksikään ei jäisi heitteille ja yhä useampi saisi töitä.
Hae piirin hallitukseen
Oletko kiinnostunut vaikuttamaan Varsinais-Suomen vihreiden toimintaan ja siihen miten Vihreät näkyvät Varsinais-Suomessa? Entä haluaisitko oppia uutta ja tutustua vihreään porukkaan eri puolilla Varsinais-Suomea?
Piirin hallituksessa voit mm. kehittää ja tukea paikallisyhdistysten toimintaa, toimia informaatiokanavana puolueen ja varsinaissuomalaisten vihreiden välillä, edistää vapaaehtoistyötä, järjestää tapahtumia, syventyä eduskunta- ja aluevaalien toteuttamiseen ja rakentaa Varsinais-Suomea vihreämmäksi.
Hae mukaan Varsinais-Suomen vihreiden hallitukseen!
Ilmoita halukkuutesi tai ehdota sopivaa tyyppiä tällä lomakkeella tai laittamalla viestiä vaalitoimikunnan jäsen Marjaana Mäkiselle, marjaana.makinen@vihreat.fi. Tämä lomake ei sido sinua mihinkään.
Täytä lomake tästä: https://forms.gle/K7SUParY73Fp2Yqz8
Aikataulu
Hallitus valitaan la 13.12. Varsinais-Suomen vihreiden syyskokouksessa. Vaalitoimikunta valmistelee mm. esittelymahdollisuutta tälle nettisivuille, vaalipaneelia ja ehdokasiltaa.
Lue lisää
Lue hallitukseen hakevin ehdokkaiden esittelyjä.
https://varsinaissuomenvihreat.fi/2025/12/03/piirihallitusehdokkaat-esittaytyvat/
Lue lisää hallituksen rooleista ja tehtävistä.
https://varsinaissuomenvihreat.fi/yhdistys/hallitus/piirihallituksen-roolit-ja-tehtavat/