Varsinais-Suomen hyvinvointialueen psykiatrialla ei pystytä vastaamaan itsetuhoisten tilanteeseen tarvittavalla tavalla. Valitettavasti päivystyksestä on lähetetty itsetuhoisia ja akuutissa kriisissä olevia ihmisiä yksin kotiin, koska osastoilla ei ole yksinkertaisesti ollut tilaa. Pahimmillaan seuraus on ollut kuolema, joka olisi voitu estää. Tällä hetkellä meillä on olemassa turvakotitoimintaa ihmisille, jotka ovat vaarassa kohdata fyysistä väkivaltaa kotonaan. Miksi emme kehittäisi vastaavaa heille, jotka ovat vaarassa itselleen? Esimerkiksi Helsingissä kaupunki ja järjestötoimijat suunnittelevat parhaillaan hoitojärjestelmän tueksi matalan kynnyksen kriisikodin avaamista entisen Lapinlahden sairaalan tiloihin. Voisimme toimia Varhassa kehityksen etujoukossa ja luoda vastaavaa paikallisten järjestötoimijoidemme kanssa.
Toinen vaihtoehto voisi olla Safe House -kevytosasto, jota on pilotoitu onnistuneesti Lempäälässä ja ollut Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon finalisti. Mallissa psykiatrisessa kriisissä oleva potilas voidaan hoitaa terveyskeskuksen omalla somaattisella sairaalaosastolla. Lisäetu mallissa on, että hoitojaksot ovat lyhyempiä ja hoitopäivän hinta on matalampi kuin psykiatrisessa sairaalassa, joten mallin avulla on saavutettu myös huomattavia kustannussäästöjä.
THL:n selvityksen mukaan pelkästään viimeisen viiden vuoden aikana psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on vähentynyt 41 % (Linnanranta, 2022). 50 vuodessa paikkoja on vähentynyt yhteensä 88 %. Samalla hoitopäivien määrä on vähentynyt ja kesto lyhentynyt. Tarve ei ole kuitenkaan hävinnyt, päinvastoin, eikä näitä resursseja ole siirretty avohoitoon. Osastot ovat usein olleet ylipaikoilla potilaiden nukkuessa patjoilla lattialla.
Tutkimusnäytön mukaan itsemurhayrityksen vuoksi terveydenhuollossa asioineista itsemurhaan kuolee lopulta 5–15 % (Bostwick ym., 2016). Tämä kertoo siitä, miten vakava itsemurhaa yrittäneen kuolemanriski on. Samalla se kertoo, että 85–95 % päätyy siihen, että haluaakin elää. Onkin tärkeä huomata, että monelle itsetuhoisuudesta kärsivälle hetkikin turvassa voi riittää taittamaan kriisin ja pelastamaan ihmisen hengen.
On myös hyvä huomata, että psykiatrian kriisi luo lumipalloefektin, joka tuottaa kuormitusta lukuisille ihmisille. FinFamin omaiskyselyn (2021) mukaan jopa 71 % vastaajista koki, että heidän vastuunsa sairastuneen läheisen hoidosta on kasvanut. Kun hoitovastuu kasvaa, läheisten kokema huoli, stressi, uupumus ja yksinäisyys lisääntyvät. Pahimmillaan läheiset sairastuvat ja menettävät työkykynsä myös itse.
Lähteet:
-Bostwick JM, Pabbati C, Geske JR, McKean AJ. Suicide Attempt as a Risk Factor for Completed Suicide: Even More Lethal Than We Knew. Am J Psychiatry 2016; 173:1094–100.
-Linnaranta O (2022) Selvitys psykiatristen sairaalapaikkojen määrästä. Tutkimuksesta tiiviisti 6/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
–Rajakangas J, Hellsten T, Salonen. Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa. Suomen Lääkärilehti 46/2015 VSK 70.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Varsinais-Suomen hyvinvointialue pyrkii kehittämään aloitteessa kuvatun kaltaisen uuden itsetuhoisten turvakotimallin akuutissa psyykkisessä kriisissä olevien auttamiseksi.
Heidi Aaltonen (vihr.)