Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Metsän vihreää terapiaa
Astun ovesta ulos ja suuntaan kulkuni pellon yli. Harpon pelto-ojan vierustaa, hengästynkin vähän, suuntaan kulkuani uudelleen ja maailmojen raja lähestyy. Kohta korkea humiseva seinämä on edessäni. Nostan vihreän verhon helmaoksia ja astun sisään rauhan katedraaliin. Äänet vaimenevat, askellus rauhottuu ja mieli huokaa. Upottava sammal jalkojen alla pehmentää kulkuani ja oksat hipovat. Peurojen, kettujen ja muiden eläinten käyttämät polut risteilevät ja minä valitsen niistä omaan kulkuuni sopivat. Tiaiset tiksuttelevat jossain puiden tuuheudessa, ja jossain hakkaa tikka. Vihreää on yläpuolellani, alapuolellani, sivuillani, edessä ja takana – satoja vihreän sävyjä ja jokainen niistä uskomattoman kaunis.
Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet vihreän värin rauhoittavan niin mieltä kuin kehoa. Vielä enemmän terveyshyötyjä on luonnossa liikkumisella; myönteisiä vaikutuksia on todettu etenkin unenlaadulle ja mielialalle. Stressin, ahdistuneisuuden ja masennuksen oireet voivat helpottua säännöllisen luonnossa liikkumisen avulla. Myös fyysiset oireet voivat helpottaa: verenpaine laskee, painonhallinta helpottuu, kipuoireet lieventyvät tai unohtuvat, kun huomio luonnossa kiinnittyy oman kehon ja mielen ulkopuolelle. Lapsilla ja nuorilla luontoympäristö auttaa keskittymisvaikeuksiin ja motivaation puutteeseen, tukee kognitiivisten, sosiaalisten ja fyysisten taitojen kehitystä. Luonto kasvattaa, hoitaa ja parantaa.
Kuljen keskellä kauneutta. Joskus on pakko pysähtyä, nojata vahvan rungon kylkeen ja laittaa silmät kiinni, imeä voimaa ja rauhaa. Nyt en pysähdy, on vapaapäivä ja haluan kävellä pitkään, kauas ja sieltä takaisin. Ylitän pienen hiekkatien ja jatkan taas metsään sen takana. Tiedän suunnan, näidenkin metsäkuvioiden halki olen kävellyt lukuisia kertoja. Tuon kumpareen takana on nuori taimikko ja sen takana vanha aukkohakkuu, jonne en halua eksyä. Tulen puron varteen ja iloinen solina ylistää vapautta. Seison hetken kivellä keskellä matalaa puroa, laitan silmät kiinni ja kuuntelen. Ilo pulppuaa myös minuun ja on ihan pakko hymyillä. Siinä hiljaa paikallaan seisoskellessa viisi peuraa tulee polkuaan pitkin ja saan katsella kun jokainen ylittää puron ihan lähietäisyydeltä, pari huikeaa majesteettista loikkaa ja jonon häntä jää pitämään lyhyen juomatauon. Mitä enemmän liikun luonnossa, sitä enemmän näen, sitä enemmän kiinnitän huomiota pieniinkin yksityiskohtiin, sitä enemmän uppoudun ympäristööni kaikilla aisteillani. Sitä enemmän pääsen irti kaikesta muusta.
Lukuisat suuret kansainväliset väestötutkimukset ja myös suomalaisilla tehdyt tutkimukset puoltavat luonnon merkitystä ihmiselle, oli sitten kyseessä lähipuisto, oma vihreä piha, marjametsässä käynti, mökkiviikonloppu tai viikon erämaavaellus. Esimerkiksi allergioiden ehkäisyssä ympäristön monimuotoisuus on kuitenkin ensisijaisen tärkeää. Samoin luonnossa voimaantumiselle tärkeää on luonnon monimuotoisuus. Mitä monipuolisemmin ympärillämme on luontoa ja mitä enemmän meillä on mahdollisuuksia päästä liikkumaan tai oleskelemaan koskemattomassa luonnossa, sitä paremmin voimme. Poikkea polulle, kävele paljain jaloin sammalella, kuuntele lintuja tai pulahda järveen. Voimaannu Suomen luonnosta.
Kuljen jo takaisin. Tutun polun tummanvihreä hämäryys vaalenee edessä päin. Uusi hakkuuaukko aukeaa eteen. Tuoreen puun tuoksu täyttää ilman. Tuoksu hivelee aisteja, mutta edustaa minulle kaikkea muuta kuin kauneutta. Suru siitä, että viime kerralla täällä näkemäni varpuspöllö ei enää keväällä pesi täällä, kuristaa. Polku katoaa metsäkoneen uriin ja poljettujen oksien alle. Tuosta on kaadettu se huikean suuri kuusi ja tuolla seisovat vielä isot haavat pystyssä, mutta jo kaulattuna kuolemaan. Jättöpuiksi on jätetty ryhmä ranteenpaksuisia kuusentaimia ja muutama raita. Pöllön pesäpuu on katkaistu pöntön yläpuolelta ja kuin jätetty irvailevaksi muistoksi siitä, mitä paikalla joskus oli.
Tutkimukset kertovat monimuotoisuuden ja lajien uhanalaisuudesta myös meidän metsissämme. Päättöhakkuille vaihtoehtoisia ja luontoa paremmin huomioivia menetelmiä on jo käytettävissä, mutta asenteiden muuttuminen on hidasta. Jatkuvan kasvatuksen menetelmä, jossa metsä säilyy hakkuissa metsäpeitteisenä, ja päättöhakkuumäärien pienentämistä vastustetaan usein retoriikalla, että “kaikki metsät halutaan suojella ryteiköiksi”. Tämä ei yksinkertaisesti ole totta. Minäkään en kiellä metsätalouden välttämättömyyttä, ongelma ovat ennen kaikkea mittaluokka ja luontoa huonosti huomioivien menetelmien yliedustus. Tutkittu tieto tulee ottaa osaksi metsätalouden suunnitelmallisuutta. On metsiä, joiden suojelu on monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta olennaista. On turvemaiden metsiä, joissa aukkohakkuita ei tule tehdä niiden aiheuttaman hiilivarastojen vapautumisen vuoksi. On metsiä, joissa jatkuvan kasvatuksen menetelmät tuovat taloudellisesti parhaan lopputuloksen. On myös talousmetsiä, joissa päättöhakkuut ovat mahdollisia. Vihreän liiton metsäpoliittinen ohjelma ottaakin monipuolisesti ja ansiokkaasti kantaa erilaisiin metsätalouden näkökulmiin.
Minun puolueeni on sellainen, jolle ympäristön suojeleminen ei ole alisteista muulle politiikalle. Minun puolueeni näkee luonnon arvostuksen välttämättömänä osana koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Minun puolueeni on Vihreät ja siksi minäkin olen ehdolla kevään kuntavaaleissa Pöytyällä.
Lukemista ja lähteet:
Psykologiaa- sivusto: Mitä tutkimukset kertovat luonnon vaikutuksesta hyvinvointiin? https://psykologiaa.com/2018/06/12/mita-tutkimukset-kertovat-luonnon-vaikutuksesta-hyvinvointiin/
Anja Yli-Viikari: Mikä on luonnon merkitys terveydelle? https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/tietoa/hyvinvointia-lahiymparistosta/mika-on-luonnon-merkitys-terveydelle/
Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys – Sitra. https://media.sitra.fi/2017/02/27174415/Luonnon_hyvinvointivaikutusten_taloudellinen_merkitys-2.pdf
- Barton J, Pretty J. What is the best dose of nature and green exercise for improving mental health? A multi-study analysis. Environ Sci Technol 2010;44:3947-55.
- Chun MH, Chang MC, Lee SJ. The effects of forest therapy on depression and anxiety in patients with chronic stroke. Int J Neuroscience 2017;127:199-203.
- Gascon M, Triguero-Mas M, Martinez D, ym. Mental health benefits of long-term exposure to residential green and blue spaces: a systematic review. Int J Environ Res Public Health 2015;12:4354-79.
- Grahn P, Stigsdottir U. Landscape planning and stress. Urban Forestry Urban Greening 2003;2:1-18.
- Griffin, M., Peacock, J., Pretty, J. & Sellens M. 2015. The mental and physical health outcomes of green exercise. International Journal of Environmental Health Research. Oct2005; 15(5): 319- 337. (19p).
- Hartig T, Mitchell R, de Vries S, Frumkin H. Nature and health. Ann Rev Public Health 2014;35:207-28.
- James P, Banay R, Hart JE, ym. A review of the health benefits of greenness. Curr Epidemiol Rep 2015;2:131-42.
- Jia BB, Yang ZX, Mao GX, ym. Health effect of forest bathing trip on elderly patients with chronic obstructive pulmonary disease. Biomed Environ Sci 2016;29:212-8.
- Kaikkonen H, Virkkunen V, Kajala L, ym. Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista – Tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. 2014 Sarja A 208.
- Kim W, Lim S, Chung E, ym. The effect of cognitive behavior therapy-based psychotherapy applied in a forest environment on physiological changes and remission of major depressive disorder. Psychiatry Invest 2009;6:245-54.
- Korpela K, Borodulin K, Neuvonen M, ym. Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. J Environ Psychol 2014;37:1-7.
- Korpela K, Ylén M, Tyrväinen L, Silvennoinen H. Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences and perceived health in Finland. Health Promot Int 2010;25:200-9.
- Korpela, K. & Pasanen, T. 2015. Luonto liikuttaa ja elvyttää. Liikunta ja tiede 52, 4/2015, 4-9.
- Mao GX, Cao YB, Lan XG, ym. Therapeutic effect of forest bathing on human hypertension in the elderly. J Cardiol 2012; 60:495-502.
- Nilsson K, Sangster M, Gallis C, ym, toim. Forest, trees and human health. Berliini: Springer Science 2011.
- Pasanen T, Tyrväinen L, Korpela K. The relationship between perceived health and physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in nature. Appl Psychol Health Well Being 2014;6:324-46.
- Pietilä M, Neuvonen M, Borodulin K, ym. Relationships between exposure to urban green spaces, physical activity and self-rated health. J Outdoor Recreation Tourism 2015;10:44-54.
- Sallis JF, Cerin E, Conway TL, ym. Physical activity in relation to urban environments in 14 cities worldwide: a cross-sectional study. Lancet 2016;387:2207-17.
- ten Brink P, Mutafoglu K, Schweitzer JP, ym. The health and social benefits of nature and biodiversity protection. A report for the European Commission, Institute for European Environmental Policy 2016.
- Tyrväinen L, Lanki T, Sipilä R, Komulainen J. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Duodecim 2018; 134(13):1397-403.
- Tyrväinen L, Silvennoinen H, Korpela K, Ylén M. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Julkaisussa: Tyrväinen L, Tuulentie S, toim. Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Metlan työraportteja 52/2007, s. 57-77.
Maakuntavaltuustoaloite maakunnallisen ruoan alkuperä- ja laatumerkin luomiseksi Varsinais-Suomeen
Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston vihreä ryhmä teki valtuustoaloitteen Varsinais-Suomen oman ruoan alkuperä- ja laatumerkinnän perustamiseksi maakuntavaltuuston kokouksessa 7.12.2020.
Ruoan alkuperä- ja laatumerkit ovat varsin yleisiä Keski-Euroopassa, mutta Suomessa asia on vielä toistaiseksi varsin tuntematon. Etelä-Savossa on onnistuttu jo luomaan oma merkki D.O. Saimaa (Designation of origin), joka on vastuullisesti tuotetusta ruoasta kertova merkintä alueen tuottajille ja ravintoloille. D.O. Saimaa –alkuperä- ja laatumerkkiä hallinnoi ja markkinoi Etelä-Savon maakuntaliitto. Merkki voidaan myöntää tuotteille tai raaka-aineille, jotka on tuotettu, käsitelty ja jalostettu Saimaan alueella. Alueellisen kriteerin täyttymiseksi lasketaan 100 km etäisyys Saimaan vesistöstä.
Merkin myöntäminen edellyttää lisäksi korkealuokkaista ja vastuullista valmistusprosessia sekä yhteiskuntavastuullisten kriteerien täyttymistä. Arvioinnissa huomioidaan myös tuotteen tai raaka-aineen yhteys alueen kulttuuriperintöön. Tuotteiden eettisyys ja ekologisuus ovat merkinnässä keskeisessä roolissa. Merkin saaneet tuottajat kasvattavat esimerkiksi luomulammasta ja ulkoilevia hanhia.
Ruoan alkuperä- ja laatumerkki korostaa alueen omaa identiteettiä ja tuo lisävauhtia trendikkääseen ruokamatkailuun. Laaturuoan tuottajien paras myyntikanava ovat ravintolat, mitä kautta tuotteet saavat lisänäkyvyyttä. Ympäristötietoiset kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia tekemään eettisiä valintoja, mitä maakunnallinen alkuperä- ja laatumerkintä helpottaa. Merkki antaa myytäville tuotteille kovasti kaivattua lisäarvoa ja parantaa niiden tunnettuutta.
Ruoan alkuperä- ja laatumerkintä edistää moniulotteisesti maakunnan kestävää kehitystä. Se edistää maaseudun elinvoimaisuutta, vahvistaa ruoantuottajien yhteistyöverkostoja, parantaa eettisen ja ekologisen ruoantuotannon toimintaedellytyksiä sekä vahvistaa kaupungin ja maaseudun välistä yhteyttä. Siksi myös Varsinais-Suomeen on saatava oma elintarvikkeiden alkuperä- ja laatumerkintä.
Maakuntaliiton tulisi käynnistää prosessi, jonka tavoitteena on luoda alueelle oma, sille ominainen ruoan laatu- ja alkuperämerkki. Yhteistyötä asiassa voitaisiin aluksi tehdä vaikkapa Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa. Maakuntaliiton rooliksi jäisi myöhemmässä vaiheessa merkin hallinnointi ja markkinointi. Maakunnassamme on paljon elintarvikealan osaamista ja upeita ruokatuotteita, joiden identiteettiä tulisi vahvistaa. On D.O. Saaristomeren aika!
Vihreiden metsäohjelma – metsäasioista luonnon monimuotoisuus ja ilmastoasiat edellä
Vihreän liiton puoluevaltuuskunnan metsäpoliittinen ohjelma hyväksyttiin 29.11. Toimin ohjelmaa valmistelleen työryhmän jäsenenä. Ohjelman tavoitteena on, että metsien käyttö on tulevaisuudessa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Tämä vaatii puuntuotantoon perustuvan metsätalouden toimintatapojen uudistamista, puupohjaisten tuotteiden jalostusarvon parantamista sekä kiertoaikojen pidentämistä.
Lähes 80 prosenttia Suomen metsäluontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Moni aiemmin yleinen metsälaji on taantunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lehtometsiin, joita metsätalousmaasta vain noin yksi prosentti, mutta joissa elää noin puolet uhanalaisista metsälajeista. Ohjelma haluaa turvata luonnon monimuotoisuuden säilymisen varaamalla tiukan suojelun piiriin vähintään 10 prosenttia Suomen maapinta-alasta ja lisäämällä myös keveämmän suojelun alueita, jotta yhteensä 30 prosenttia metsistä olisi suojelun piirissä, kuten YK:n biologisen monimuotoisuuden yleissopimusta seuraava työryhmä ja Euroopan komissio ovat esittäneet.
Metsätalouden tuet on uudistettava tukemaan luonnon ja ilmaston kannalta kestävämpiä menetelmiä, kuten jatkuvaa kasvatusta. Avohakkuiden täyskieltoa ohjelma ei suosittele, mutta avohakkuut tulee lopettaa pikaisesti turvemailla, sillä erityisesti turvemailla maaperän hiilivarasto purkautuu avohakkuita tehdessä.
Valtuuskunnan kokouksessa käytiin keskustelua muun muassa kannusteista hiilivarastojen kasvattamiseksi. Eräissä puheenvuoroissa epäiltiin, että ohjelmassa ehdotetut hiilinielukorvaukset olisivat enemmänkin tukea metsän omistamiselle kuin korvaus metsänomistajille ilmastomyönteisistä toimenpiteistä. Näkökulma korvauksista kannustimena jäi ohjelman kannaksi, mistä olin huojentunut: metsänomistajana tiedän, että porkkana toimii paremmin kuin keppi.
Työllisyyden säilyttämistä ja lisäämistä ohjelma tavoittelee metsätalouden tuotteiden jalostusarvoa nostamalla. Meidän ei kannata kaataa metsiämme halvoiksi bulkkituotteiksi, joihin sitoutuneen hiilen kiertoaika on lyhyt. Maailmantalouden markkinoista riippuvaiselle teollisuudenalalle se on tietenkin suuri haaste. Samalla se on selvä kohde tutkimus- ja tuotekehityspanostuksille.
Kynänjälkeni näkyy ohjelmassa metsäkulttuurisen näkökulman huomioinnissa. Metsillä on erityinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa, elämäntavassa ja luontosuhteessa. Erilaisten metsäsuhteiden näkyväksi tekeminen ja ymmärtäminen edistävät vuorovaikutusta ja metsiin liittyvien tavoitteiden yhteensovittamista. Metsien käytön hyväksyttävyyden näkökulmasta on siis välttämätöntä, että niiden käyttö on sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää.
Valtuuskuntavaiheessa läpimenneessä muutosehdotuksessa kannustetaan kuntia laatimaan kunnan omistamien metsien käyttöä ja tavoitteita määrittelevä strategia kuntametsien luonto- ja virkistysarvojen turvaamiseksi. Loimaalla teimme marraskuussa valtuustoaloitteen juuri tästä näkökulmasta: kaupungin metsänomistukselle ja -käytölle pitää tehdä strategia, jossa otettaisiin monipuolisesti huomioon esimerkiksi vihreät tavoitteet. Aloite peräänkuuluttaa tavoitteellisuutta ja pelisääntöjä esimerkiksi operatiivisten suunnitelmien laatimiseksi, eikä se etukäteen tuomitse avohakkuita tai ota kantaa suojelun laajuuteen.
Lue aiheesta lisää:
Vihreän liiton metsäpoliittinen ohjelma
Vihreä -verkkolehden artikkeli miksi avohakkuut ovat haitaksi – kolme näkökulmaa
Strategia Loimaan kaupungin metsänomistukselle ja -käytölle -valtuustoaloite
Vaativa ja muuttuva työelämä vaatii panostuksia työhyvinvointiin
Työhyvinvointi on monen eri tekijän summa, joka syntyy pääasiassa työn jokapäiväisessä arjessa. Työhyvinvointiin liittyvät monet asiat kuten työkaverit, työympäristö, työn järjestäminen ja jakautuminen sekä sen johtaminen. Siksi työhyvinvointia edistävä toiminta työyhteisöissä ja organisaatioissa on oltava pitkäjänteistä ja kosketettava kaikkia tasoja.
Marraskuun alussa julkaistiin Työolobarometri 2019, jonka mukaan nykytyöelämä kuormittaa henkisesti aiempaa useampaa. Työnsä henkisesti rasittavaksi koki 63 prosenttia palkansaajista ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään. Kiireen kokemus, jatkuva stressi sekä työn henkinen rasittavuus ovat yhteydessä työuupumuksen oireisiin.
Työolobarometrin tulosten mukaan naiset kokivat uupumuksen oireita useammin kuin miehet ja toimihenkilöt yleisemmin kuin työntekijät. Naisilla on järjestelmällisesti heikommat vaikutusmahdollisuudet työssään verrattuna miehiin sekä naisilla työajat joustavat heikommin. Naisvaltaisilla aloilla on myös enemmän haitallista kiirettä, työ on henkisesti kuormittavampaa ja fyysisen väkivallan kokemus on yleisempää kuin miehillä. Meidän tulee siis kiinnittää erityistä huomiota naisvaltaisten matalapalkkaisten alojen työhyvinvointia lisääviin etuihin sekä riittäviin resursseihin työmäärän tasaamiseksi. Kuntavaalien lähestyessä onkin jokaisen hyvä nostaa esille kysymyksiä siitä, miten omassa kunnassa edistetään työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaista työilmapiiriä.
On nimittäin hienoa, että stigma työuupumuksen ympärillä on lieventynyt ja aiheesta myös uskalletaan puhua nykyistä enemmän. Vaikka työuupumuskeskustelu on normalisoitunut, on kuitenkin surullista, että suuri osa keskustelusta käydään yhä edelleen yksilötasolla. Ikään kuin pohtien, mikä yksilössä on vikana ja liian herkästi yhä työuupumuksen ajatellaan osoittavan ”heikkoutta” tai kyvyttömyyttä toimia työssä vaikka tulisi muistaa tarkastella ilmiötä laajemmin yhteiskunta ja organisaatiotasolla. Organisaatioissa tulisi olla osaamista ylläpitää keskustelua työn määrästä, kuormittavuudesta, resursseista ja aikatauluista. Kysyä miten toinen voi ja jaksaa, jotta ongelmat huomattaisiin ajoissa.
Työolobarometrista saimme kuitenkin myös hyviä uutisia, nimittäin tulosten mukaan valtaosa palkansaajista oli kokenut työssään myönteistä työn imua, vaikka työ olikin ajoittain kuormittavaa. Työn mielekkyys ja imu kertovat siitä, että työhyvinvointia on onnistuttu kehittämään ja siksi siihen kannattaa panostaa. Työntekijöiden jaksamisesta on pidettävä huolta. Emme voi keskittyä vain siihen, miten ihmisiä saadaan töihin, vaan miten löydämme keinot myös pitää heidät työssä.
Vihreä eduskuntaryhmä on nostanut mielenterveyden merkitystä työllisyysasteen nostamisessa ja erityisesti koronan vaikutuksiin vastatessa meidän on tartuttava tähän yhä vahvemmin. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty osana kansallisen Mielenterveysstrategian toimeenpanoa työelämän mielenterveysohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä työpaikkojen valmiutta vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä. Ohjelmassa huomioidaan koronan vaikutukset ja siksi se tulee sisältämään toimenpiteitä, jotka helpottavat työyhteisöjä arkeen paluussa esimerkiksi etätyöjakson jälkeen sekä vahvistavat poikkeusolojen aikana erityisen kuormittavissa olosuhteissa työskennelleiden hyvinvointia ja jaksamista. Tämän kaltaisia panostuksia tarvitsemme juuri nyt.
Lasten oikeus arvostukseen
Kun vihreässä eduskuntaryhmässä keskustelimme noin 20 vuotta sitten mikä oli tärkein motiivimme olla mukana politiikassa, niin suurin osa nosti esiin lapset jollakin tavalla. Halusimme jättää maapallon hyvässä kunnossa perintönä lapsillemme ja toivoimme jokaisen lapsen saavan tuntea itsensä rakastetuksi ja arvokkaaksi. Edelleen samat motiivit pitävät minut mukana vihreässä toiminnassa.
Uskon pienten askelten suureen vaikutukseen. Jos lapsia katsellaan rakastavin silmin ja ihaillen ja heille annetaan noin viisi kertaa enemmän myönteistä palautetta kuin kielteistä palautetta, uskon heistä kasvavan vahvoja ja kilttejä ihmisiä, jotka ovat valmiita välittämään planeetastamme ja muista ihmisistä.
Se käytös, joka saa huomiota lisääntyy. Eli jos lapsen hyvää käytöstä kiitellään, se tulee lisääntymään ja taas jos huomio kiinnittyy ei toivottuun käytökseen, niin se valitettavasti lisääntyy. Siksi kannattaa pohtia tarkasti kannattaako kaikesta aina huomauttaa ja onko järkevää pitää niin monta sääntöä voimassa, että on pakko jankuttaa. Kehuttu lapsi ei ylpisty, vaan hänen minäkuvastaan tulee vahva. Tietenkin lapselle pitää olla rehellinen ja kehujen pitää olla realistia. Jos lapsen kanssa on haasteita, niin häntä kannattaa kehua pienemmistäkin asioista. Vaikkapa sitä, että odottaa hienosti. Pääasia on keskittää huomio hyvään. Hyvästä yrityksestäkin pitää kehua. Mitä täsmällisemmin pystyt kehumaan, sen parempi. ”Hienoa, kun laitoit roskan roskikseen” on täsmällinen kehu.
Jos haluat lapsen olevan onnellinen seurassasi, niin anna hänen ohjata yhteistä toimintaanne. Ole kiinnostunut hänen ajatuksistansa ja tekemisistä. Meille on nykyään todella vaikeaa keskittyä vaikka 15 minuuttia toiseen ihmiseen ilman kännykkää tai muita vempaita. Kannattaa kuitenkin yrittää todella keskittyä hetkeksi joka päivä lapseen täysillä ja todella tutustua hänelle tärkeisiin asioihin. Kun lapsi tietää saavansa aikuiselta huomiota hyvällä, hän ei hae sitä huonolla käytöksellä.
Maailmaan kasvaa yhteistyökykyisiä ihmisiä, kun annat lapselle arvostavaa huomiota ja opetat häntä hallitsemaan käytöstään, eikä tunteitaan. Saa olla vihainen ja saa itkeä, mutta surullisena tai vihaisenakaan ei saa tehdä pahaa muille ihmisille tai eläimille. Onnellisista lapsista kasvaa vastuullisia aikuisia, joita planeettamme kaipaa.