Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Vihreiden metsäohjelma – metsäasioista luonnon monimuotoisuus ja ilmastoasiat edellä
Vihreän liiton puoluevaltuuskunnan metsäpoliittinen ohjelma hyväksyttiin 29.11. Toimin ohjelmaa valmistelleen työryhmän jäsenenä. Ohjelman tavoitteena on, että metsien käyttö on tulevaisuudessa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Tämä vaatii puuntuotantoon perustuvan metsätalouden toimintatapojen uudistamista, puupohjaisten tuotteiden jalostusarvon parantamista sekä kiertoaikojen pidentämistä.
Lähes 80 prosenttia Suomen metsäluontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Moni aiemmin yleinen metsälaji on taantunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lehtometsiin, joita metsätalousmaasta vain noin yksi prosentti, mutta joissa elää noin puolet uhanalaisista metsälajeista. Ohjelma haluaa turvata luonnon monimuotoisuuden säilymisen varaamalla tiukan suojelun piiriin vähintään 10 prosenttia Suomen maapinta-alasta ja lisäämällä myös keveämmän suojelun alueita, jotta yhteensä 30 prosenttia metsistä olisi suojelun piirissä, kuten YK:n biologisen monimuotoisuuden yleissopimusta seuraava työryhmä ja Euroopan komissio ovat esittäneet.
Metsätalouden tuet on uudistettava tukemaan luonnon ja ilmaston kannalta kestävämpiä menetelmiä, kuten jatkuvaa kasvatusta. Avohakkuiden täyskieltoa ohjelma ei suosittele, mutta avohakkuut tulee lopettaa pikaisesti turvemailla, sillä erityisesti turvemailla maaperän hiilivarasto purkautuu avohakkuita tehdessä.
Valtuuskunnan kokouksessa käytiin keskustelua muun muassa kannusteista hiilivarastojen kasvattamiseksi. Eräissä puheenvuoroissa epäiltiin, että ohjelmassa ehdotetut hiilinielukorvaukset olisivat enemmänkin tukea metsän omistamiselle kuin korvaus metsänomistajille ilmastomyönteisistä toimenpiteistä. Näkökulma korvauksista kannustimena jäi ohjelman kannaksi, mistä olin huojentunut: metsänomistajana tiedän, että porkkana toimii paremmin kuin keppi.
Työllisyyden säilyttämistä ja lisäämistä ohjelma tavoittelee metsätalouden tuotteiden jalostusarvoa nostamalla. Meidän ei kannata kaataa metsiämme halvoiksi bulkkituotteiksi, joihin sitoutuneen hiilen kiertoaika on lyhyt. Maailmantalouden markkinoista riippuvaiselle teollisuudenalalle se on tietenkin suuri haaste. Samalla se on selvä kohde tutkimus- ja tuotekehityspanostuksille.
Kynänjälkeni näkyy ohjelmassa metsäkulttuurisen näkökulman huomioinnissa. Metsillä on erityinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa, elämäntavassa ja luontosuhteessa. Erilaisten metsäsuhteiden näkyväksi tekeminen ja ymmärtäminen edistävät vuorovaikutusta ja metsiin liittyvien tavoitteiden yhteensovittamista. Metsien käytön hyväksyttävyyden näkökulmasta on siis välttämätöntä, että niiden käyttö on sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää.
Valtuuskuntavaiheessa läpimenneessä muutosehdotuksessa kannustetaan kuntia laatimaan kunnan omistamien metsien käyttöä ja tavoitteita määrittelevä strategia kuntametsien luonto- ja virkistysarvojen turvaamiseksi. Loimaalla teimme marraskuussa valtuustoaloitteen juuri tästä näkökulmasta: kaupungin metsänomistukselle ja -käytölle pitää tehdä strategia, jossa otettaisiin monipuolisesti huomioon esimerkiksi vihreät tavoitteet. Aloite peräänkuuluttaa tavoitteellisuutta ja pelisääntöjä esimerkiksi operatiivisten suunnitelmien laatimiseksi, eikä se etukäteen tuomitse avohakkuita tai ota kantaa suojelun laajuuteen.
Lue aiheesta lisää:
Vihreän liiton metsäpoliittinen ohjelma
Vihreä -verkkolehden artikkeli miksi avohakkuut ovat haitaksi – kolme näkökulmaa
Strategia Loimaan kaupungin metsänomistukselle ja -käytölle -valtuustoaloite
Vaativa ja muuttuva työelämä vaatii panostuksia työhyvinvointiin
Työhyvinvointi on monen eri tekijän summa, joka syntyy pääasiassa työn jokapäiväisessä arjessa. Työhyvinvointiin liittyvät monet asiat kuten työkaverit, työympäristö, työn järjestäminen ja jakautuminen sekä sen johtaminen. Siksi työhyvinvointia edistävä toiminta työyhteisöissä ja organisaatioissa on oltava pitkäjänteistä ja kosketettava kaikkia tasoja.
Marraskuun alussa julkaistiin Työolobarometri 2019, jonka mukaan nykytyöelämä kuormittaa henkisesti aiempaa useampaa. Työnsä henkisesti rasittavaksi koki 63 prosenttia palkansaajista ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään. Kiireen kokemus, jatkuva stressi sekä työn henkinen rasittavuus ovat yhteydessä työuupumuksen oireisiin.
Työolobarometrin tulosten mukaan naiset kokivat uupumuksen oireita useammin kuin miehet ja toimihenkilöt yleisemmin kuin työntekijät. Naisilla on järjestelmällisesti heikommat vaikutusmahdollisuudet työssään verrattuna miehiin sekä naisilla työajat joustavat heikommin. Naisvaltaisilla aloilla on myös enemmän haitallista kiirettä, työ on henkisesti kuormittavampaa ja fyysisen väkivallan kokemus on yleisempää kuin miehillä. Meidän tulee siis kiinnittää erityistä huomiota naisvaltaisten matalapalkkaisten alojen työhyvinvointia lisääviin etuihin sekä riittäviin resursseihin työmäärän tasaamiseksi. Kuntavaalien lähestyessä onkin jokaisen hyvä nostaa esille kysymyksiä siitä, miten omassa kunnassa edistetään työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaista työilmapiiriä.
On nimittäin hienoa, että stigma työuupumuksen ympärillä on lieventynyt ja aiheesta myös uskalletaan puhua nykyistä enemmän. Vaikka työuupumuskeskustelu on normalisoitunut, on kuitenkin surullista, että suuri osa keskustelusta käydään yhä edelleen yksilötasolla. Ikään kuin pohtien, mikä yksilössä on vikana ja liian herkästi yhä työuupumuksen ajatellaan osoittavan ”heikkoutta” tai kyvyttömyyttä toimia työssä vaikka tulisi muistaa tarkastella ilmiötä laajemmin yhteiskunta ja organisaatiotasolla. Organisaatioissa tulisi olla osaamista ylläpitää keskustelua työn määrästä, kuormittavuudesta, resursseista ja aikatauluista. Kysyä miten toinen voi ja jaksaa, jotta ongelmat huomattaisiin ajoissa.
Työolobarometrista saimme kuitenkin myös hyviä uutisia, nimittäin tulosten mukaan valtaosa palkansaajista oli kokenut työssään myönteistä työn imua, vaikka työ olikin ajoittain kuormittavaa. Työn mielekkyys ja imu kertovat siitä, että työhyvinvointia on onnistuttu kehittämään ja siksi siihen kannattaa panostaa. Työntekijöiden jaksamisesta on pidettävä huolta. Emme voi keskittyä vain siihen, miten ihmisiä saadaan töihin, vaan miten löydämme keinot myös pitää heidät työssä.
Vihreä eduskuntaryhmä on nostanut mielenterveyden merkitystä työllisyysasteen nostamisessa ja erityisesti koronan vaikutuksiin vastatessa meidän on tartuttava tähän yhä vahvemmin. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty osana kansallisen Mielenterveysstrategian toimeenpanoa työelämän mielenterveysohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä työpaikkojen valmiutta vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä. Ohjelmassa huomioidaan koronan vaikutukset ja siksi se tulee sisältämään toimenpiteitä, jotka helpottavat työyhteisöjä arkeen paluussa esimerkiksi etätyöjakson jälkeen sekä vahvistavat poikkeusolojen aikana erityisen kuormittavissa olosuhteissa työskennelleiden hyvinvointia ja jaksamista. Tämän kaltaisia panostuksia tarvitsemme juuri nyt.
Lasten oikeus arvostukseen
Kun vihreässä eduskuntaryhmässä keskustelimme noin 20 vuotta sitten mikä oli tärkein motiivimme olla mukana politiikassa, niin suurin osa nosti esiin lapset jollakin tavalla. Halusimme jättää maapallon hyvässä kunnossa perintönä lapsillemme ja toivoimme jokaisen lapsen saavan tuntea itsensä rakastetuksi ja arvokkaaksi. Edelleen samat motiivit pitävät minut mukana vihreässä toiminnassa.
Uskon pienten askelten suureen vaikutukseen. Jos lapsia katsellaan rakastavin silmin ja ihaillen ja heille annetaan noin viisi kertaa enemmän myönteistä palautetta kuin kielteistä palautetta, uskon heistä kasvavan vahvoja ja kilttejä ihmisiä, jotka ovat valmiita välittämään planeetastamme ja muista ihmisistä.
Se käytös, joka saa huomiota lisääntyy. Eli jos lapsen hyvää käytöstä kiitellään, se tulee lisääntymään ja taas jos huomio kiinnittyy ei toivottuun käytökseen, niin se valitettavasti lisääntyy. Siksi kannattaa pohtia tarkasti kannattaako kaikesta aina huomauttaa ja onko järkevää pitää niin monta sääntöä voimassa, että on pakko jankuttaa. Kehuttu lapsi ei ylpisty, vaan hänen minäkuvastaan tulee vahva. Tietenkin lapselle pitää olla rehellinen ja kehujen pitää olla realistia. Jos lapsen kanssa on haasteita, niin häntä kannattaa kehua pienemmistäkin asioista. Vaikkapa sitä, että odottaa hienosti. Pääasia on keskittää huomio hyvään. Hyvästä yrityksestäkin pitää kehua. Mitä täsmällisemmin pystyt kehumaan, sen parempi. ”Hienoa, kun laitoit roskan roskikseen” on täsmällinen kehu.
Jos haluat lapsen olevan onnellinen seurassasi, niin anna hänen ohjata yhteistä toimintaanne. Ole kiinnostunut hänen ajatuksistansa ja tekemisistä. Meille on nykyään todella vaikeaa keskittyä vaikka 15 minuuttia toiseen ihmiseen ilman kännykkää tai muita vempaita. Kannattaa kuitenkin yrittää todella keskittyä hetkeksi joka päivä lapseen täysillä ja todella tutustua hänelle tärkeisiin asioihin. Kun lapsi tietää saavansa aikuiselta huomiota hyvällä, hän ei hae sitä huonolla käytöksellä.
Maailmaan kasvaa yhteistyökykyisiä ihmisiä, kun annat lapselle arvostavaa huomiota ja opetat häntä hallitsemaan käytöstään, eikä tunteitaan. Saa olla vihainen ja saa itkeä, mutta surullisena tai vihaisenakaan ei saa tehdä pahaa muille ihmisille tai eläimille. Onnellisista lapsista kasvaa vastuullisia aikuisia, joita planeettamme kaipaa.
Piirin järjestökoordinaattori aloittaa työssään
Varsinais-Suomen järjestökoordinaattorina on 2.11.2020 aloittanut Milja Tomi (27). Miljan vastuulla on Varsinais-Suomen vihreiden jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen sekä viestinnän ja hallinnon tehtäviä. “Luvassa on intensiivinen ja todella kiinnostava talvi kuntavaaleihin valmistauduttaessa!”, Milja kuvailee.
Milja on aikaisemmin työskennellyt muun muassa ulko- ja sosiaalipolitiikan parissa sekä osallistunut vihreiden toimintaan kotikaupungissaan Tampereella. Järjestökoordinaattorin työpiste sijaitsee Varsinais-Suomen vihreiden uudella toimistolla Turun keskustassa.
Onnea Miljalle nimityksen johdosta! Tervetuloa Varsinais-Suomeen!
Vihreiden Turun-toimisto on muuttanut Yliopistonkadulle
Vihreiden Turun-toimisto on muuttanut uuteen, saavutettavampaan ja toiminnallisesti parempaan paikkaan Turun keskustassa.
Uuden toimipaikan osoite on Yliopistonkatu 37, 20100 Turku. Vanha toimisto Tuomaanpolulla ei ole enää käytössä.
Uusi toimisto ei ole vielä toiminnallisesti täysin valmis, vaan se vaatii vielä esteettömysparannuksia ennen kuin siellä voi järjestää tilaisuuksia. Nämä muutokset tehdään mahdollisimman nopeasti. Ymmärrettävistä syistä toimistolla ei nyt järjestetä tupaantuliaisia.
Toimistolla ei ole aukiolo- eikä päivystysaikoja. Toimiston käytöstä ja toimistolla vierailusta pitää sopia etukäteen kulloinkin asianomaisen tahon kanssa.
Toimistolla toimivat mm. Turun vihreä kunnallisjärjestö, Varsinais-Suomen vihreät, Turun Vihreät, Turun vihreät nuoret ja opiskelijat, Turun seudun vihreät naiset, Varsinais-Suomen Tieteen ja teknologian vihreät sekä Vihreä liitto r.p.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olli Välke, p. 050 328 6410