Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Vaativa ja muuttuva työelämä vaatii panostuksia työhyvinvointiin
Työhyvinvointi on monen eri tekijän summa, joka syntyy pääasiassa työn jokapäiväisessä arjessa. Työhyvinvointiin liittyvät monet asiat kuten työkaverit, työympäristö, työn järjestäminen ja jakautuminen sekä sen johtaminen. Siksi työhyvinvointia edistävä toiminta työyhteisöissä ja organisaatioissa on oltava pitkäjänteistä ja kosketettava kaikkia tasoja.
Marraskuun alussa julkaistiin Työolobarometri 2019, jonka mukaan nykytyöelämä kuormittaa henkisesti aiempaa useampaa. Työnsä henkisesti rasittavaksi koki 63 prosenttia palkansaajista ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään. Kiireen kokemus, jatkuva stressi sekä työn henkinen rasittavuus ovat yhteydessä työuupumuksen oireisiin.
Työolobarometrin tulosten mukaan naiset kokivat uupumuksen oireita useammin kuin miehet ja toimihenkilöt yleisemmin kuin työntekijät. Naisilla on järjestelmällisesti heikommat vaikutusmahdollisuudet työssään verrattuna miehiin sekä naisilla työajat joustavat heikommin. Naisvaltaisilla aloilla on myös enemmän haitallista kiirettä, työ on henkisesti kuormittavampaa ja fyysisen väkivallan kokemus on yleisempää kuin miehillä. Meidän tulee siis kiinnittää erityistä huomiota naisvaltaisten matalapalkkaisten alojen työhyvinvointia lisääviin etuihin sekä riittäviin resursseihin työmäärän tasaamiseksi. Kuntavaalien lähestyessä onkin jokaisen hyvä nostaa esille kysymyksiä siitä, miten omassa kunnassa edistetään työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaista työilmapiiriä.
On nimittäin hienoa, että stigma työuupumuksen ympärillä on lieventynyt ja aiheesta myös uskalletaan puhua nykyistä enemmän. Vaikka työuupumuskeskustelu on normalisoitunut, on kuitenkin surullista, että suuri osa keskustelusta käydään yhä edelleen yksilötasolla. Ikään kuin pohtien, mikä yksilössä on vikana ja liian herkästi yhä työuupumuksen ajatellaan osoittavan ”heikkoutta” tai kyvyttömyyttä toimia työssä vaikka tulisi muistaa tarkastella ilmiötä laajemmin yhteiskunta ja organisaatiotasolla. Organisaatioissa tulisi olla osaamista ylläpitää keskustelua työn määrästä, kuormittavuudesta, resursseista ja aikatauluista. Kysyä miten toinen voi ja jaksaa, jotta ongelmat huomattaisiin ajoissa.
Työolobarometrista saimme kuitenkin myös hyviä uutisia, nimittäin tulosten mukaan valtaosa palkansaajista oli kokenut työssään myönteistä työn imua, vaikka työ olikin ajoittain kuormittavaa. Työn mielekkyys ja imu kertovat siitä, että työhyvinvointia on onnistuttu kehittämään ja siksi siihen kannattaa panostaa. Työntekijöiden jaksamisesta on pidettävä huolta. Emme voi keskittyä vain siihen, miten ihmisiä saadaan töihin, vaan miten löydämme keinot myös pitää heidät työssä.
Vihreä eduskuntaryhmä on nostanut mielenterveyden merkitystä työllisyysasteen nostamisessa ja erityisesti koronan vaikutuksiin vastatessa meidän on tartuttava tähän yhä vahvemmin. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty osana kansallisen Mielenterveysstrategian toimeenpanoa työelämän mielenterveysohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä työpaikkojen valmiutta vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä. Ohjelmassa huomioidaan koronan vaikutukset ja siksi se tulee sisältämään toimenpiteitä, jotka helpottavat työyhteisöjä arkeen paluussa esimerkiksi etätyöjakson jälkeen sekä vahvistavat poikkeusolojen aikana erityisen kuormittavissa olosuhteissa työskennelleiden hyvinvointia ja jaksamista. Tämän kaltaisia panostuksia tarvitsemme juuri nyt.
Lasten oikeus arvostukseen
Kun vihreässä eduskuntaryhmässä keskustelimme noin 20 vuotta sitten mikä oli tärkein motiivimme olla mukana politiikassa, niin suurin osa nosti esiin lapset jollakin tavalla. Halusimme jättää maapallon hyvässä kunnossa perintönä lapsillemme ja toivoimme jokaisen lapsen saavan tuntea itsensä rakastetuksi ja arvokkaaksi. Edelleen samat motiivit pitävät minut mukana vihreässä toiminnassa.
Uskon pienten askelten suureen vaikutukseen. Jos lapsia katsellaan rakastavin silmin ja ihaillen ja heille annetaan noin viisi kertaa enemmän myönteistä palautetta kuin kielteistä palautetta, uskon heistä kasvavan vahvoja ja kilttejä ihmisiä, jotka ovat valmiita välittämään planeetastamme ja muista ihmisistä.
Se käytös, joka saa huomiota lisääntyy. Eli jos lapsen hyvää käytöstä kiitellään, se tulee lisääntymään ja taas jos huomio kiinnittyy ei toivottuun käytökseen, niin se valitettavasti lisääntyy. Siksi kannattaa pohtia tarkasti kannattaako kaikesta aina huomauttaa ja onko järkevää pitää niin monta sääntöä voimassa, että on pakko jankuttaa. Kehuttu lapsi ei ylpisty, vaan hänen minäkuvastaan tulee vahva. Tietenkin lapselle pitää olla rehellinen ja kehujen pitää olla realistia. Jos lapsen kanssa on haasteita, niin häntä kannattaa kehua pienemmistäkin asioista. Vaikkapa sitä, että odottaa hienosti. Pääasia on keskittää huomio hyvään. Hyvästä yrityksestäkin pitää kehua. Mitä täsmällisemmin pystyt kehumaan, sen parempi. ”Hienoa, kun laitoit roskan roskikseen” on täsmällinen kehu.
Jos haluat lapsen olevan onnellinen seurassasi, niin anna hänen ohjata yhteistä toimintaanne. Ole kiinnostunut hänen ajatuksistansa ja tekemisistä. Meille on nykyään todella vaikeaa keskittyä vaikka 15 minuuttia toiseen ihmiseen ilman kännykkää tai muita vempaita. Kannattaa kuitenkin yrittää todella keskittyä hetkeksi joka päivä lapseen täysillä ja todella tutustua hänelle tärkeisiin asioihin. Kun lapsi tietää saavansa aikuiselta huomiota hyvällä, hän ei hae sitä huonolla käytöksellä.
Maailmaan kasvaa yhteistyökykyisiä ihmisiä, kun annat lapselle arvostavaa huomiota ja opetat häntä hallitsemaan käytöstään, eikä tunteitaan. Saa olla vihainen ja saa itkeä, mutta surullisena tai vihaisenakaan ei saa tehdä pahaa muille ihmisille tai eläimille. Onnellisista lapsista kasvaa vastuullisia aikuisia, joita planeettamme kaipaa.
Piirin järjestökoordinaattori aloittaa työssään
Varsinais-Suomen järjestökoordinaattorina on 2.11.2020 aloittanut Milja Tomi (27). Miljan vastuulla on Varsinais-Suomen vihreiden jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen sekä viestinnän ja hallinnon tehtäviä. “Luvassa on intensiivinen ja todella kiinnostava talvi kuntavaaleihin valmistauduttaessa!”, Milja kuvailee.
Milja on aikaisemmin työskennellyt muun muassa ulko- ja sosiaalipolitiikan parissa sekä osallistunut vihreiden toimintaan kotikaupungissaan Tampereella. Järjestökoordinaattorin työpiste sijaitsee Varsinais-Suomen vihreiden uudella toimistolla Turun keskustassa.
Onnea Miljalle nimityksen johdosta! Tervetuloa Varsinais-Suomeen!
Vihreiden Turun-toimisto on muuttanut Yliopistonkadulle
Vihreiden Turun-toimisto on muuttanut uuteen, saavutettavampaan ja toiminnallisesti parempaan paikkaan Turun keskustassa.
Uuden toimipaikan osoite on Yliopistonkatu 37, 20100 Turku. Vanha toimisto Tuomaanpolulla ei ole enää käytössä.
Uusi toimisto ei ole vielä toiminnallisesti täysin valmis, vaan se vaatii vielä esteettömysparannuksia ennen kuin siellä voi järjestää tilaisuuksia. Nämä muutokset tehdään mahdollisimman nopeasti. Ymmärrettävistä syistä toimistolla ei nyt järjestetä tupaantuliaisia.
Toimistolla ei ole aukiolo- eikä päivystysaikoja. Toimiston käytöstä ja toimistolla vierailusta pitää sopia etukäteen kulloinkin asianomaisen tahon kanssa.
Toimistolla toimivat mm. Turun vihreä kunnallisjärjestö, Varsinais-Suomen vihreät, Turun Vihreät, Turun vihreät nuoret ja opiskelijat, Turun seudun vihreät naiset, Varsinais-Suomen Tieteen ja teknologian vihreät sekä Vihreä liitto r.p.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olli Välke, p. 050 328 6410
Jokaisella on oikeus laadukkaisiin ja oikea-aikaisiin sote-palveluihin
Sote-uudistus on vuosien saatossa muuttunut monien kansalaisten mielessä saavuttamattomaksi ikuisuusprojektiksi, enkä sitä ihmettele. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta on puhuttu jo silloin kun itse aloitin ensimmäisiä töitäni sosiaalialalla. Silloin tosin en osannut kuvitellakaan, että jonain päivänä istuisin itse sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, johon hallituksen lakipaketti saapuu käsiteltäväksi näillä näkymin tämän vuoden joulukuussa.
Jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja oikea-aikaiseen hoitoon ja palveluihin silloin kun niitä tarvitsee. Hoidolla ja palveluilla on edellytykset nivoutua paremmin yhteen, jos perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito ovat yhden johdon ja yhden budjetin alaisuudessa – siis toisin kuin nyt. Uudistuksessa sote -palvelujen järjestämisvastuu ja hallinto siirretään kuntien harteilta isommille harteille, eli hyvinvointialueille, jolloin pystytään vähentämään alueellisia eroja palvelujen saatavuudessa.
Sote-uudistuksen myötä panostetaan ennaltaehkäisevään työhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on nykyistä paremmin koordinoitu. On äärimmäisen tärkeää, sekä inhimillisesti että taloudellisesti, että onnistumme siirtämään painopistettä ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseen – silloin tarve korjaavalta työltä ja esimerkiksi erikoissairaanhoidolta vähenee.
On tärkeää, että uudistuksessa pyritään aidosti tuomaan sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut lähemmäs toisiaan, kokonaisuudeksi. Tämä mahdollistaa sujuvan hoidon ja oikea-aikaisen avun. Kansalaiselle aidosti toimivat ja asiakaslähtöiset sote-palvelut tarkoittavat nimenomaan sitä, että oli tilanteesi millainen tahansa: laadukasta hoitoa ja palvelua saat yhdeltä luukulta. Ihminen on kokonaisuus ja on tärkeää, että jokainen ehditään kohdata kokonaistilanne huomioiden.
Painopiste palveluissa ja ensisijainen vastuurooli niiden järjestämisestä on jatkossakin julkisella sektorilla, mutta kuitenkin niin, että yksityisen sektorin ja järjestöjen tuottamien palvelujen hyödyntäminen on tarvittaessa järkevää ja kannattavaa. Tulee pitää huolta siitä, että alalla toimivilla pienillä – ja keskisuurilla yrityksillä on aidosti mahdollisuus pärjätä osana palvelukenttää ja tarjouskilpailuja.
Sote-uudistus on valtavan iso ja tärkeä uudistus – silti harva vielä tietää, miten se tulee omaan elämään vaikuttamaan. Tärkeää onkin, että uudistuksesta onnistutaan sen edetessä viestimään mahdollisimman selkeästi ja esteettömästi – ja tulevien hyvinvointialueiden asukkaat muutokseen osallistamaan kaikki huomioiden. Edessä on myös aluevaalit, joilla valitaan valtuutetut päättämään hyvinvointialueen asioista, eli sosiaali-ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta, joka siirtyy myös näille hyvinvointialueille. Toivottavaa on, että kansalaiset saadaan aktivoitua vaaliuurnille ja demokratia kattavasti toteutumaan.
Uudistuksen suurimpana haasteena on se, että sillä on nyt jo kova kiire. Meillä ei olisi enää varaa odotella uudistuksen toteutumista pidempään vaan se olisi tärkeä viedä vihdoin maaliin. Siksi on erittäin hienoa nähdä, että uudistus on ottanut askeleen eteenpäin. Lakiesityksen lausuntokierros saatiin syyskuussa loppuun ja yli 800 palautteen perusteella hallitus neuvotteli tarvittavat muutokset malliin.
Lisäksi on hienoa, että lausuntopalautekierroksen jälkeen hallitus muokkasi esitystä vankemmin siihen suuntaan, että järjestöjen rooli turvataan tulevassa uudistuksessa osana uusien hyvinvointialueiden ja niissä sijaitsevien kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä alueen ihmisten hyväksi. Lausuntokierroksella kiinnitettiin paljon huomiota myös kuntien ja maakuntien väliseen rahoitukseen, johon neuvotteluissa tehtiin parannuksia. Aluksi hyvinvointialueiden rahoitukset tulevat kokonaan valtiolta ja uudistuksen myötä olisi tärkeä saada mahdollisimman nopeasti käyttöön alueiden omat verotusoikeudet. Tärkeää on, että kuntien ja kaupunkien talous onnistutaan turvaamaa tämän suuren uudistuksen keskellä. Kunnilla täytyy olla käytössään riittävät resurssit ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyölle sekä lukuisille lakisääteisille palveluille, kuten sivistyspalveluille, jotka kuntien harteille edelleen jää. Lisäksi elinvoimaisuuden kehittämisestä alueellisesti tulee kyetä pitämään huolta jatkossakin.
Nyt neuvoteltu malli ei kuitenkaan ole täydellinen, sellaista tuskin on olemassakaan. Mutta uskon, että tämä malli on ehdottomasti parempi kuin aikaisemmat mallit ja ehdottomasti suuri parannus nykytilaan. Tämä hallitus on pyrkinyt parhaansa mukaan hyödyntämään sitä kaikkea mitä uudistuksesta on opittu vuosikymmenien aikana esimerkiksi perustuslaillisesta näkökulmasta. Ja muistamaan, että uudistuksen keskiössä tulee olla ihminen.