Uuden hallitusohjelman pohjalta lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa ollaan laskemassa 25:stä 23:een ikävuoteen. Tämä on ongelmallista esimerkiksi siksi, että jälkihuollon ikäraja nostettiin 25:een ikävuoteen vasta edellisellä hallituskaudella eikä sen toivotuista vaikutuksista ole vielä näyttöä. Monipuolinen arjen tuki sekä koulutuksen ja työllistymisen mahdollistaminen ohjatusti on erityisen tärkeää niille nuorille, jotka eivät saa tukea lähipiiriltä tai lähipiiriä ei ole. Vanhimmat jälkihuollossa olevat täyttävät tänä vuonna 24 eli lain muuttuessa ei ehditä nähdä mikä todellinen vaikutus ikärajan nostolla olisi ollut, mikäli hallitusohjelman ehdotus toteutuu.
Lastensuojelun jälkihuollossa tehdään pienillä resursseilla valtavasti työtä, joka säästää kustannuksia enemmän kuin kuluttaa. Jälkihuolto myös työskentelee vain niiden nuorten kanssa, jotka todella tarvitsevat apua. Jos tukea ei tarvita, ei myöskään asiakkuutta pidetä voimassa. Palvelua ei anneta kenellekään “varmuuden vuoksi”.
Lainsäädännön muutos aiheuttaisi lisää epävarmuutta jo valmiiksi haastavassa asemassa olevien nuorten elämään. Myös jälkihuollon ammattilaiset ovat ilmaisseet huolensa muutokseen. He ansaitsevat mahdollisuuden pitkäjänteisen työn suunnitteluun siinä missä nuoret ansaitsevat pitkäjänteisestä tukea. Puhumme niistä nuorista, joille jälkihuolto voi olla ainut tuki ja turva elämässä. Lisäksi ikärajan laskemisella haettu säästö on erittäin vaatimaton etenkin suhteutettuna pidemmän aikavälin vaikutuksiin. Ikärajan laskemisella haettua 24 miljoonan euron säästöä ei synny, vaan nuorten syrjäytymisestä maksetaan tulevaisuudessa huomattavasti kalliimpi hinta.
Vihreä aluevaltuustoryhmä esittää, että Varsinais-Suomen hyvinvointialue säilyttää lastensuojelun jälkihuollon ikärajan 25:ssä ikävuodessa vuonna 2020 voimaan tulleen lain mukaisesti.