Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Minun toiveitani ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta
En osaa vielä luistella tai pelata jääkiekkoa. Haluaisin oppia, jos vaan ehdin. Mahdollisuus pipolätkään olisi kuitenkin oltava myös seuraavilla sukupolvilla. Ilmastonmuutos ei ole enää tulevaisuutta. Se on edennyt jo liian pitkälle. Enää emme voi odottaa. Maapallo on meidän jokaisen vastuulla ja lainsäädäntöä apuna käyttäen pitäisi huolehtia siitä, että kodeissa, kunnissa, kaupungeissa ja valtion tasolla toimitaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavalla tavalla.
Kierrätys ja kasvisruokavaihtoehdot on tuotava jokaisen kansalaisen ulottuville. Esimerkiksi verotuksen avulla voidaan vaikuttaa kulutustottumuksiin.
Kuntien ja kaupunkien päätöksenteossa tulisi esimerkiksi uudisrakentamisen ehtona pitää rakentamisen elinkaariajattelua: rakennusten tulee kestää aikaa ja kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.
Fossiilisille polttoaineille on jo nyt hyviä vaihtoehtoja. Niiden kehittämistä on jatkettava ja käyttöä tuettava valtion tasolta. Fossiilisten polttoaineiden tuet on poistettava kokonaan. On myös laadittava suunnitelma kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kuljetusalalla.
Meidän tulisi luoda lainsäädäntö, jolla vähennetään torjunta-aineiden käyttöä. Tarvitaan kipeästi konkreettisia toimenpiteitä biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi.
Jokaisessa kunnassa olisi syytä laatia yhdessä ilmastonmuutoksen torjuntasuunnitelmat, joiden avulla varmistetaan valtion, maakuntien ja kuntien toimien yhdenmukaisuus ja edistetään koko maan tärkeimpien tavoitteiden saavuttamista terveyden, ympäristönsuojelun ja energiaratkaisujen osalta.
Ilmaston pelastaminen pitää tehdä yhdessä ja se pitää tehdä nyt. Jos emme nyt reagoi, vuoden 2027 eduskuntavaaleissa ei ehkä enää tarvitse äänestää Vihreitä, koska on liian myöhäistä. Hoidetaan siis oma osuutemme joka päivä, sillä olemme kaikki vastuullisia tässä tilanteessa. Kun pelastamme maapalloa, me samalla pelastamme itsemme ja tulevat sukupolvemme.
Paco Diop
Kirjoittaja on vuoden uusturkulainen 2017 ja toimii lastentarhanopettajana sekä nuorisovalmentajana 14–18-vuotiaille.
Muuttuva ilmasto
Maapallon ilmasto on ollut muutoksessa niin kauan kuin Maalla on ollut ilmakehä. Muutosten nopeus tai suunta eivät ole olleet vakioita, vaan eri aikakaudet ja alueet ovat kohdanneet hyvinkin erilaisia kehityksiä säässään ja sen ilmiöissä. Välillä muutos on ollut niin nopeaa, etteivät eliöt ole ehtineet sopeutua siihen, vaan lajeja on kuollut sukupuuttoon, kokonaisia ekosysteemejä tuhoutunut ja pahimmillaan seurauksena on ollut joukkosukupuutto.
Kaikkiaan tutkijat laskevat esihistorian ajalta viisi sukupuuttoaaltoa. Vaikka syitä näiden joukkotuhojen taustoilta on vaikea todistaa näin kymmeniä miljoonia vuosia myöhemmin, pidetään todennäköisimpinä geologisia mullistuksia, kuten supertulivuorien purkauksia, tai avaruudesta tulevien kappaleiden, kuten asteroidien, törmäyksiä Maahan.
Nyt meneillään oleva kuudes sukupuuttoaalto alkoi jo tuhansia vuosia sitten, kun ihminen alkoi hävittää muita lajeja, ensin metsästämällä ja myöhemmin muun muassa elinympäristöjä tuhoamalla, liikakalastamalla ja levittämällä vieraslajeja. Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt tätä ilmiötä entisestään.
Nykyisen ilmastonmuutoksen taustalla ovat erityisesti fossiiliset polttoaineet. Ironista kyllä, nämä uusiutumattomat energianlähteet ovat peräisin paleotsooiselta maailmankaudelta, joka loppuvaiheillaan näki permikauden joukkotuhon, esihistoriallisista sukupuuttoaalloista tuhoisimman.
Objektiivisesti ilmaston muuttumista ei voi pitää hyvänä tai huonona asiana. Muutos on aina paitsi tuhonnut myös synnyttänyt uusia lajeja ja elinympäristöjä. Subjektiivisesti lajimme mahdollista sukupuuttoa, tai edes elinolosuhteiden heikentymistä, voi pitää negatiivisena asiana.
Neljä vuotta sitten vihreät eduskuntavaaliehdokkaat Varsinais-Suomessa päättivät kirjoittaa yhdessä pamfletin luonnonsuojelusta. Vaikka luonnonsuojelu on aina ollut vihreän politiikan keskiössä, meistä tuntui, että se ei noussut esiin mediassa. Oli herännyt kysymys, ovatko vihreät unohtaneet luonnonsuojelun?
Vuonna 2019 nämä keskustelut on vallannut yksi aihe, ilmastonmuutos, joka vihdoinkin on noussut kaiken kansan huoleksi. Silti on yhä monia kysymyksiä, jotka kaipaavat vastauksia. Miten ilmastonmuutokseen voi varautua? Voimmeko vielä tehdä asialle jotain? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri Suomeen?
Olemme keränneet tähän pamflettiin vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin sekä moniin muihin, joita et kenties ole koskaan tullut ajatelleeksi: Miksi IPCC on noussut viime kuukausina otsikoihin? Mitä tekemistä ilmastopolitiikalla on sosiaalipolitiikan kanssa? Mikä on hiilinielu? Miten kuukkeli liittyy tähän kaikkeen?
Tämä pamfletti sisältää Varsinais-Suomen vihreiden eduskuntavaaliehdokkaiden ajatuksia esimerkiksi raideliikenteen kehittämisestä, metsänhoidosta ja tieteen tukemisesta. Jokainen näistä kirjoituksista tarjoaa erilaisen näkökulman niitä kaikkia yhdistävään teemaan, ilmastonmuutokseen.
Ilmastonmuutos on aikakautemme tärkein poliittinen kysymys, emmekä voi odottaa vielä neljää vuotta lisää, ennen kuin ryhdymme tekemään ilmastotietoista politiikka.
Supertulivuorille emme voi mitään ja asteroideillekin vähänlaisesti. Keskittykäämme siis ilmastopolitiikkaan.
Sara Sorto
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen vihreiden vaalityöryhmän puheenjohtaja, joka nauttii näistä vaaleista tukijoukoissa.
Ilmastonsuojelu on ihmisen suojelua
Ilmastonsuojelulla on kiire. Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja ja käyttää fossiilisia polttoaineita merkittävästi yli luonnon kantokyvyn. Ilmastonmuutos etenee tavalla, jossa koko ihmiskunnan tulevaisuus ja lajien monimuotoisuus maapallollamme on pelissä.
Ympäristöongelmien ratkaisu edellyttää laajaa kulutuksen ja tuotannon muutosta, mutta se ei ole vain yksittäisten ihmisten vastuulla. On muutettava ne talouden pelisäännöt, jotka suosivat yhä päästöjen aiheuttamista puhtaampien ratkaisujen sijaan. Tarvitaan panostuksia puhtaaseen uusiutuvaan energiaan, joukkoliikenteeseen ja vähähiilisiin ratkaisuihin. Samalla ne on tehtävä tavalla, joka lisää ihmisten arjen elämänlaatua.
Panostamalla hiilen sidontaan ja ravinnekiertoon maataloudessa vähennämme ravinnepäästöjä Itämereen ja lisäämme maatalouden hiilinieluja. Metsiä on suojeltava ja hakkuut on pidettävä luonnolle kestävällä tasolla. Pienituloisten ja heikompiosaisten asemaa on parannettava samalla kun teemme ilmastoratkaisuja.
Edistyksellinen ilmastopolitiikka on hyväksi myös Suomen taloudelle. Suomen ympäristötekniikka-alan liikevaihto on jo ohittanut metsä- ja paperiteollisuuden. Suomalainen ympäristöteknologia on jo nyt merkittävä vientiala. Voimme tehdä siitä vielä suuremman.
Tutkimus osoittaa, että tiukkoja ympäristövaatimuksia noudattavien maiden yritysten joukossa on enemmän markkinajohtajia ja niiden talouden kantokyky on parempi. Tämä johtuu siitä, että ympäristövaatimukset edistävät uusia keksintöjä, jotka ovat kilpailukyvyn elinehto. Samalla yritykset säästävät kustannuksia esimerkiksi pienentyneen energiankulutuksen ansiosta.
Parhaiten lainsäätäjät auttavat ilmastoa ja yritysten innovaatioita asettamalla tiukkoja ja kunnianhimoisia tavoitteita: fossiilisille polttoaineille eräpäivät ja uusiutuvalle energialle kunnianhimoiset tavoitteet. Rahaa on siirrettävä ilmastolle haitallisista ja tehottomista yritystuista tutkimukseen. EU:n päästökauppaa tulee merkittävästi kiristää.
Suomella korkeasti koulutettujen osaajien maana on edellytykset kehittää puhtaita ratkaisuja, joita muukin maailma tarvitsee. Meillä on annettavaa tuulivoiman ja aurinkoenergian lisäksi myös esimerkiksi älyverkkojen, sähkön varastoinnin, sähkön kulutusjouston ja älyliikenteen kehittämiseen.
Ilmastokatastrofin jättäminen torjumatta on ylivoimaisesti huonoin ja kallein vaihtoehto, koko yhteiskunnalle ja myös teollisuudelle ja työpaikoille.
Ville Niinistö
Kirjoittaja on ympäristöministerinäkin vaikuttanut vihreä kansanedustaja ja eurovaaliehdokas.
Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen ehdokkaaksi Varsinais-Suomessa – Vihreiden Varsinais-Suomen ehdokaslista on nyt täysi
Varsinais-Suomen vihreät julkaisi perjantaina Ruissalossa täyden ehdokaslistansa eduskuntavaaleissa 14.4.2019. Viimeisimpänä ehdokkaana julkistettiin Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen, 43. Helsingissä asuva Miettinen on kotoisin Turusta.
– Olen lähtenyt politiikkaan intohimolla. Asiat, joista päätetään juuri nyt, ovat polttavan tärkeitä. Näissä vaaleissa ratkaistaan Suomen suunta. Seuraavien vuosien päätökset ratkaisevat, millaista yhteiskuntaa rakennamme pitkälle tulevaisuuteen. Siksi haluan tehdä kaikkeni, jotta tämän maan suunta käännetään lyhytnäköisistä ja kovista arvoista kohti kestävämpää ja inhimillisempää, Lasse Miettinen kertoo.
Lisätietoa:
Lasse Miettinen, p. 040 507 6100.
Varsinais-Suomen vihreät julkaisi samassa tilaisuudessa myös Poliittinen ilmasto -pamfletin, joka koostuu ehdokkaiden ilmastonmuutosta käsittelevistä kirjoituksista.
Vihreillä on Varsinais-Suomessa eduskuntavaaleissa täysi 17 ehdokkaan ehdokaslista. Vihreiden tavoitteina eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomessa on 17 prosentin kannatusosuus ja kolme kansanedustajaa.
Vihreiden eduskuntavaaliehdokkaat Varsinais-Suomessa:
Paco Diop, 34, lastentarhanopettaja, nuorisovalmentaja, vuoden uusturkulainen 2017, Turku
Alina Heywood, 20, IB-ylioppilas, nuorisolautakunnan jäsen, Turku
Saara Ilvessalo, 29, OTM, toiminnanjohtaja, Itämeri-tutkija, valtuustoryhmän vpj, kaupunkiympäristölautakunnan pj, Turku
Mari Kousa-Kuusisto, 34, HR- ja hallintojohtaja, kasvatustieteiden ja teologian yo, kulttuurilautakunnan jäsen, Turun Vihreät ry:n pj, Turku
Tuomo Liljenbäck, 37, Vihreiden tietoyhteiskuntatyöryhmän pj, kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen, puoluehallituksen jäsen, Varsinais-Suomen vihreiden vpj, Turku
Riina Lumme, 26, kaupunginvaltuutettu, valtio-opin opiskelija, Turku
Lasse Miettinen, 43, puoluesihteeri, Helsinki
Johanna Niemi, 61, OTT, akatemiaprofessori, Turku
Saija Porramo, 42, FM, biologi, ympäristö- ja rakennuslautakunnan vpj, Naantali
Elina Rantanen, 40, FT, VTM, kehitysjohtaja, kaupunginvaltuuston pj, Turku
Niina Ratilainen, 33, ympäristösuunnittelija, valtuustoryhmän pj, Turun AMK:n hallituksen vpj, Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan pj, Turku
Ville Savonlahti, 36, pokeriammattilainen, Varsinais-Suomen vihreiden pj, erityishuoltopiirin valtuutettu, Lieto
Kai Schneider, 59, yrittäjä, melontaopas, rumpali, kaupunginvaltuutettu, Salon Seudun Melamogulit ry:n pj, Salo
Helena Särkijärvi, 45, FM, VTK, opettaja, kaupunginhallituksen 2. vpj, valtuustoryhmän pj, maakuntavaltuuston jäsen, Parainen
Konsta Weber, 35, KTM, FM, yrittäjä, valtuustoryhmän vpj, Turun vihreän kunnallisjärjestön pj, kaupunkikehitys- ja konsernijaoston jäsen, VASO Oy:n pj, Turku
Sofia Virta, 28, KM, hanketyötekijä, yrittäjä, opettaja, terapeutti. kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, maakuntavaltuuston jäsen, Kaarina
Jan Vuorenlaakso, 46, MSc, projektipäällikkö, hankevastaava, Vakka-Suomen vihreiden pj, Uusikaupunki
Kai Schneider ja Jan Vuorenlaakso vihreiden eduskuntavaaliehdokkaiksi Varsinais-Suomessa
Jan Vuorenlaakso ja Kai Schneider
Varsinais-Suomen vihreät on nimennyt Kaarinassa la 15.12.2018 pidetyssä syyskokouksessaan eduskuntavaaliehdokkaiksi luonto-ohjelmapalveluyrittäjä, muusikko, kaupunginvaltuutettu Kai Schneiderin Salosta sekä Vakka-Suomen vihreiden puheenjohtaja, projektipäällikkö Jan Vuorenlaakson Uudestakaupungista.
Kai Schneider, 58, Salo, on toiminut Teijon kansallispuistossa Metsähallituksen sopimusyrittäjänä jo yli 20 vuotta. Huoli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä sai hänet kiinnostumaan poliittisesta asioihin vaikuttamista.
– Haluan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä olemassaolomme jatkumiseen tällä planeetalla. Emme voi viedä nuorilta tulevaisuutta leikkaamalla koulutuksesta ja tehdä heidän elämästään mahdotonta käyttämällä luonnonvarat loppuun jatkuvan talouskasvun metodilla, kertoo Kai Schneider.
Jan Vuorenlaakso, 45, Uusikaupunki, työskentelee Laitilan Nuorisoverstaalla projektipäällikkönä työllistämistä edistävissä hankkeissa. Vuorenlaaksolla on takana pitkä kansainvälinen ja kotimaassa tehty työura ja koulutustausta lastenoikeuksien, lapsuusajan sekä hyvinvoinnin ja onnellisuuden tutkimuksesta.
– Mielestäni köyhyyden torjunta onnistuu parhaiten työtä tekemällä ja kouluttautumalla. Koulutusta täytyy kehittää siten, että opiskelu onnistuu kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta. Koulutuksen ja työllistämisen lisäksi nuorisotakuuseen tulisi sisältyä kaikki hyvinvointia tukeva ja osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävä toiminta, kertoo Jan Vuorenlaakso.
Varsinais-Suomen vihreillä on nyt nimettynä kaikkiaan 16 eduskuntavaaliehdokasta. Vihreät asettavat Varsinais-Suomessa eduskuntavaaleihin täyden 17 ehdokkaan listan. Listan viimeinen ehdokas nimetään vuoden 2019 alussa. Vihreiden tavoitteina eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomessa on 17 prosentin kannatusosuus ja kolme kansanedustajaa.
Lisätietoja:
Kai Schneider, p. 040 522 6325
Jan Vuorenlaakso, p. 040 556 5042