Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Itämeren pelastaminen edellyttää ilmastonmuutoksen pysäyttämistä
Lempipaikkani on kesämökin ranta Varsinais-Suomen saaristossa. Katselen sameaa ja rehevöitynyttä, maailman saastuneinta mertamme. Haaveilen tulevaisuudesta, jossa olemme palauttaneet sen terveeksi.
Itämeren vakavin ongelma on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Myös eräiden vaarallisten aineiden pitoisuudet ovat korkeita. Itämerta uhkaa lisäksi alati kasvava meriliikenne, joka aiheuttaa päästöjä sekä lisää öljy- ja kemikaalionnettomuuksien riskiä.
Itämeren suojelemiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, mutta meren hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu missään. Ravinteita on vähennetty, muttei tarpeeksi. Nyt vaarana on, että tehty työ valuu hukkaan.
Ilmastonmuutos nimittäin heikentää Itämeren tilaa.
Maapallo lämpenee nopeimmin pohjoisessa, ja Itämeri lämpeneekin nopeasti sekä sijaintinsa että pienen vesitilavuutensa takia. Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin sekä Itämeren olosuhteisiin että sen eliöihin, ja jotkut vaikutukset näkyvät jo nyt.
Mitä enemmän talvisin sataa vettä lumen sijaan, sitä enemmän ravinteita Itämereen valuu. Jäättömät talvet estävät myös esimerkiksi itämerennorpan lisääntymistä. Kun Itämeren suolaisuus vähenee ja vesi lämpenee, lisääntyy myös niin sanotun sisäisen ravinnevaraston vaikutus, kun meren pohjaan kerääntyneet vanhat ravinteet aktivoituvat uudelleen. Tämä saattaa tehdä tyhjäksi ravinnevalumavähennykset, joita olemme vuosien varrella tehneet. Sinilevät kiittävät.
Itämeren pelastaminen edellyttää sekä siihen kohdistuvia toimenpiteitä että ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Suomesta pitää tehdä ilmastopäästötön 2030-luvulla siirtymällä vähäpäästöiseen energiaan, liikenteeseen, asumiseen ja kulutukseen. Ympäristölle haitalliset tuet pitää lopettaa ja suunnata ne sen sijaan ilmaston ja ympäristön hyväksi.
Ravinnepäästöjen vähentämistä itse Itämerelle pitää jatkaa entistä tehokkaammin. Tarvitsemme sitovia sääntöjä, taloudellista ohjausta, neuvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Suurin päästäjä on edelleen maatalous. Yhteiskunnan pitää toimia niin, että maatalousyrittäjien on helppoa ja edullista toimia Itämeri-ystävällisesti.
Tukia pitää kohdistaa ensisijaisesti ympäristöperusteisesti sinne, missä rahalla saadaan aikaan suurimpia tuloksia vesiensuojelussa. Kullakin alueella pitää ottaa parhaat ravinnevalumat estävät keinot käyttöön: suojavyöhykkeet, kosteikot, kipsi, kalkki, viljelykeinot… Ravinteiden kierrätyksestä hyötyvät myös maatalousyrittäjät.
Itämeren kautta ruokavalioomme päätyvien mikromuovien käyttö esimerkiksi kosmetiikkatuotteissa pitää kieltää. Merkittävä mikromuovin lähde ovat myös autojen renkaat, joten raideliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen parantaa myös Itämeren hyvinvointia. Ongelmiin pitää puuttua myös aktiivisella kansainvälisellä yhteistyöllä Itämeren suojelukomissio Helcomissa ja EU:ssa.
Jotta lapsenlapsemme voisivat elää puhtaan Itämeren rannalla, uida, purjehtia ja kalastaa, täytyy meidän ottaa meremme suojelu tosissaan. Puhdas luonto on maamme ja Varsinais-Suomen matkailuvaltti, mutta kaunis saaristo menettää viehätysvoimansa, jos kasvavia levälauttoja, sameutumista ja roskaantumista ei saada pysäytettyä.
Saara Ilvessalo
Kirjoittaja on toiminnanjohtaja ja tutkija oikeustieteellisessä Itämeri-osaamiskeskuksessa.
Tulevaisuus nuorten ehdoilla
Lapsena unelmoin talosta takapihalla, autosta ja perheestä, johon kuuluisi puoliso, kaksi lasta ja koira. Enää en unelmoi. Unelmoinnin sijaan minua ahdistaa. Tulevaisuus suorastaan pelottaa. Ilmastomme lämpenee kovaa tahtia, yhteiskuntamme pyörii vastuuttomalla kulutuksella ja ruoantuotantomme on täysin kestämätöntä.
Aiemmat päättäjät ovat tehneet huonoja päätöksiä, joissa fokus on ollut nykyhetkessä tai korkeintaan seuraavassa vaalikaudessa. He ovat vieneet minulta sekä muilta nuorilta oikeuden unelmoida. Unelmoinnin sijaan meidän on keksittävä keinoja maapallon pelastamiseksi ja taisteltava kestämätöntä politiikkaa vastaan.
Keskustellessani kavereideni kanssa tulevaisuudesta seuraavat kysymykset toistuvat usein: Voinko koskaan hankkia lapsia ilman pelkoa siitä, että heidän elämänsä päättyy ennenaikaisesti ilmastokatastrofin myötä? Onko itsekästä unelmoida isosta talosta ja koirasta, kun minun harteillani on maapallon pelastaminen? Mihin kaikkeen minun on vain sopeuduttava siksi, ettei ilmastonmuutos ole ollut päättäjien mielestä tärkeä asia?
Valitettavasti emme ole näiden ajatusten kanssa yksin. Vuoden 2018 nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut jyrkästi. Nuoria ahdistaa ilmaston lämpeneminen, pelko ruoan ja puhtaan veden loppumisesta sekä pelko ilmastosta johtuvien sotien ja kriisien ulottumisesta myös Suomeen.
Nykyisillä lapsilla ja nuorilla on syytäkin olla huolissaan ilmaston lämpenemisestä ja ympäristön saastumisesta. Maapallo on päästetty huonoon kuntoon, eikä asia ole tuntunut nykyisiä tai entisiä päättäjiä kiinnostavan, sillä asia ei suoranaisesti ehdi koskettaa heitä.
On helppoa siirtää ilmastopäätöksiä tulevaisuuteen, kun tietää, ettei itse joudu kärsimään ilmastonmuutoksen seurauksista. Vastuu on vieritetty tuleville sukupolville, mutta samalla on unohdettu, ettei näille sukupolville ole jätetty kovin hyviä mahdollisuuksia selvitä tästä haasteesta!
On paitsi typerää ja vastuutonta, myös äärimmäisen epäkunnioittavaa nuorten tulevaisuutta ajatellen, kuitata ilmastonmuutos vitsinä tai valeuutisena. Ilmastonmuutos on seuraavan vaalikauden tärkein yksittäinen kysymys, johon on löydettävä ratkaisu. Kaikenikäisten päättäjien kouluttaminen ja sitouttaminen ilmastotavoitteiden taakse on konkreettinen askel, jolla voimme pyrkiä kohti elinkelpoisempaa maapalloa.
Ilmaston nykytilaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan nykytilan säilyttämisen eteen on tehtävä paljon työtä. Tästä lähtien kaikkien päätösten kohdalla on arvioitava ympäristö- ja ilmastovaikutukset.
Pian ei ole maapalloa, jolla tehdä päätöksiä. Menneisyyden päättäjät saivat rikottua paljon, ja nyt on korjaamisen ja uudelleenrakentamisen aika.
Haluan olla päättäjänä tekemässä rohkeita ja kunnianhimoisia päätöksiä, jotta meillä olisi maapallo jätettäväksi tuleville sukupolville. Vastuuttomien päättäjien ja päätösten aika on ohi. Meillä nuorilla pitää myös olla oikeus unelmoida tulevaisuudesta.
Haluan tulevaisuuteni takaisin. En vain omaa tulevaisuuttani, vaan myös muiden nuorten tulevaisuuden. Haluan, että kymmenien vuosien päästä syntyvät lapset uskaltavat ja voivat unelmoida tulevaisuudesta ilman pelkoa. Haluan vihdoinkin sen koiran, ja metsän, jossa kävellä koiran kanssa. Siksi olen mukana politiikassa.
Alina Heywood
Kirjoittaja on 20-vuotias varavaltuutettu ja nuorisolautakunnan jäsen, joka on aloittanut vaikuttamisen 15-vuotiaana Turun nuorisovaltuustossa.
Minun toiveitani ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta
En osaa vielä luistella tai pelata jääkiekkoa. Haluaisin oppia, jos vaan ehdin. Mahdollisuus pipolätkään olisi kuitenkin oltava myös seuraavilla sukupolvilla. Ilmastonmuutos ei ole enää tulevaisuutta. Se on edennyt jo liian pitkälle. Enää emme voi odottaa. Maapallo on meidän jokaisen vastuulla ja lainsäädäntöä apuna käyttäen pitäisi huolehtia siitä, että kodeissa, kunnissa, kaupungeissa ja valtion tasolla toimitaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavalla tavalla.
Kierrätys ja kasvisruokavaihtoehdot on tuotava jokaisen kansalaisen ulottuville. Esimerkiksi verotuksen avulla voidaan vaikuttaa kulutustottumuksiin.
Kuntien ja kaupunkien päätöksenteossa tulisi esimerkiksi uudisrakentamisen ehtona pitää rakentamisen elinkaariajattelua: rakennusten tulee kestää aikaa ja kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.
Fossiilisille polttoaineille on jo nyt hyviä vaihtoehtoja. Niiden kehittämistä on jatkettava ja käyttöä tuettava valtion tasolta. Fossiilisten polttoaineiden tuet on poistettava kokonaan. On myös laadittava suunnitelma kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kuljetusalalla.
Meidän tulisi luoda lainsäädäntö, jolla vähennetään torjunta-aineiden käyttöä. Tarvitaan kipeästi konkreettisia toimenpiteitä biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi.
Jokaisessa kunnassa olisi syytä laatia yhdessä ilmastonmuutoksen torjuntasuunnitelmat, joiden avulla varmistetaan valtion, maakuntien ja kuntien toimien yhdenmukaisuus ja edistetään koko maan tärkeimpien tavoitteiden saavuttamista terveyden, ympäristönsuojelun ja energiaratkaisujen osalta.
Ilmaston pelastaminen pitää tehdä yhdessä ja se pitää tehdä nyt. Jos emme nyt reagoi, vuoden 2027 eduskuntavaaleissa ei ehkä enää tarvitse äänestää Vihreitä, koska on liian myöhäistä. Hoidetaan siis oma osuutemme joka päivä, sillä olemme kaikki vastuullisia tässä tilanteessa. Kun pelastamme maapalloa, me samalla pelastamme itsemme ja tulevat sukupolvemme.
Paco Diop
Kirjoittaja on vuoden uusturkulainen 2017 ja toimii lastentarhanopettajana sekä nuorisovalmentajana 14–18-vuotiaille.
Muuttuva ilmasto
Maapallon ilmasto on ollut muutoksessa niin kauan kuin Maalla on ollut ilmakehä. Muutosten nopeus tai suunta eivät ole olleet vakioita, vaan eri aikakaudet ja alueet ovat kohdanneet hyvinkin erilaisia kehityksiä säässään ja sen ilmiöissä. Välillä muutos on ollut niin nopeaa, etteivät eliöt ole ehtineet sopeutua siihen, vaan lajeja on kuollut sukupuuttoon, kokonaisia ekosysteemejä tuhoutunut ja pahimmillaan seurauksena on ollut joukkosukupuutto.
Kaikkiaan tutkijat laskevat esihistorian ajalta viisi sukupuuttoaaltoa. Vaikka syitä näiden joukkotuhojen taustoilta on vaikea todistaa näin kymmeniä miljoonia vuosia myöhemmin, pidetään todennäköisimpinä geologisia mullistuksia, kuten supertulivuorien purkauksia, tai avaruudesta tulevien kappaleiden, kuten asteroidien, törmäyksiä Maahan.
Nyt meneillään oleva kuudes sukupuuttoaalto alkoi jo tuhansia vuosia sitten, kun ihminen alkoi hävittää muita lajeja, ensin metsästämällä ja myöhemmin muun muassa elinympäristöjä tuhoamalla, liikakalastamalla ja levittämällä vieraslajeja. Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt tätä ilmiötä entisestään.
Nykyisen ilmastonmuutoksen taustalla ovat erityisesti fossiiliset polttoaineet. Ironista kyllä, nämä uusiutumattomat energianlähteet ovat peräisin paleotsooiselta maailmankaudelta, joka loppuvaiheillaan näki permikauden joukkotuhon, esihistoriallisista sukupuuttoaalloista tuhoisimman.
Objektiivisesti ilmaston muuttumista ei voi pitää hyvänä tai huonona asiana. Muutos on aina paitsi tuhonnut myös synnyttänyt uusia lajeja ja elinympäristöjä. Subjektiivisesti lajimme mahdollista sukupuuttoa, tai edes elinolosuhteiden heikentymistä, voi pitää negatiivisena asiana.
Neljä vuotta sitten vihreät eduskuntavaaliehdokkaat Varsinais-Suomessa päättivät kirjoittaa yhdessä pamfletin luonnonsuojelusta. Vaikka luonnonsuojelu on aina ollut vihreän politiikan keskiössä, meistä tuntui, että se ei noussut esiin mediassa. Oli herännyt kysymys, ovatko vihreät unohtaneet luonnonsuojelun?
Vuonna 2019 nämä keskustelut on vallannut yksi aihe, ilmastonmuutos, joka vihdoinkin on noussut kaiken kansan huoleksi. Silti on yhä monia kysymyksiä, jotka kaipaavat vastauksia. Miten ilmastonmuutokseen voi varautua? Voimmeko vielä tehdä asialle jotain? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri Suomeen?
Olemme keränneet tähän pamflettiin vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin sekä moniin muihin, joita et kenties ole koskaan tullut ajatelleeksi: Miksi IPCC on noussut viime kuukausina otsikoihin? Mitä tekemistä ilmastopolitiikalla on sosiaalipolitiikan kanssa? Mikä on hiilinielu? Miten kuukkeli liittyy tähän kaikkeen?
Tämä pamfletti sisältää Varsinais-Suomen vihreiden eduskuntavaaliehdokkaiden ajatuksia esimerkiksi raideliikenteen kehittämisestä, metsänhoidosta ja tieteen tukemisesta. Jokainen näistä kirjoituksista tarjoaa erilaisen näkökulman niitä kaikkia yhdistävään teemaan, ilmastonmuutokseen.
Ilmastonmuutos on aikakautemme tärkein poliittinen kysymys, emmekä voi odottaa vielä neljää vuotta lisää, ennen kuin ryhdymme tekemään ilmastotietoista politiikka.
Supertulivuorille emme voi mitään ja asteroideillekin vähänlaisesti. Keskittykäämme siis ilmastopolitiikkaan.
Sara Sorto
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen vihreiden vaalityöryhmän puheenjohtaja, joka nauttii näistä vaaleista tukijoukoissa.
Ilmastonsuojelu on ihmisen suojelua
Ilmastonsuojelulla on kiire. Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja ja käyttää fossiilisia polttoaineita merkittävästi yli luonnon kantokyvyn. Ilmastonmuutos etenee tavalla, jossa koko ihmiskunnan tulevaisuus ja lajien monimuotoisuus maapallollamme on pelissä.
Ympäristöongelmien ratkaisu edellyttää laajaa kulutuksen ja tuotannon muutosta, mutta se ei ole vain yksittäisten ihmisten vastuulla. On muutettava ne talouden pelisäännöt, jotka suosivat yhä päästöjen aiheuttamista puhtaampien ratkaisujen sijaan. Tarvitaan panostuksia puhtaaseen uusiutuvaan energiaan, joukkoliikenteeseen ja vähähiilisiin ratkaisuihin. Samalla ne on tehtävä tavalla, joka lisää ihmisten arjen elämänlaatua.
Panostamalla hiilen sidontaan ja ravinnekiertoon maataloudessa vähennämme ravinnepäästöjä Itämereen ja lisäämme maatalouden hiilinieluja. Metsiä on suojeltava ja hakkuut on pidettävä luonnolle kestävällä tasolla. Pienituloisten ja heikompiosaisten asemaa on parannettava samalla kun teemme ilmastoratkaisuja.
Edistyksellinen ilmastopolitiikka on hyväksi myös Suomen taloudelle. Suomen ympäristötekniikka-alan liikevaihto on jo ohittanut metsä- ja paperiteollisuuden. Suomalainen ympäristöteknologia on jo nyt merkittävä vientiala. Voimme tehdä siitä vielä suuremman.
Tutkimus osoittaa, että tiukkoja ympäristövaatimuksia noudattavien maiden yritysten joukossa on enemmän markkinajohtajia ja niiden talouden kantokyky on parempi. Tämä johtuu siitä, että ympäristövaatimukset edistävät uusia keksintöjä, jotka ovat kilpailukyvyn elinehto. Samalla yritykset säästävät kustannuksia esimerkiksi pienentyneen energiankulutuksen ansiosta.
Parhaiten lainsäätäjät auttavat ilmastoa ja yritysten innovaatioita asettamalla tiukkoja ja kunnianhimoisia tavoitteita: fossiilisille polttoaineille eräpäivät ja uusiutuvalle energialle kunnianhimoiset tavoitteet. Rahaa on siirrettävä ilmastolle haitallisista ja tehottomista yritystuista tutkimukseen. EU:n päästökauppaa tulee merkittävästi kiristää.
Suomella korkeasti koulutettujen osaajien maana on edellytykset kehittää puhtaita ratkaisuja, joita muukin maailma tarvitsee. Meillä on annettavaa tuulivoiman ja aurinkoenergian lisäksi myös esimerkiksi älyverkkojen, sähkön varastoinnin, sähkön kulutusjouston ja älyliikenteen kehittämiseen.
Ilmastokatastrofin jättäminen torjumatta on ylivoimaisesti huonoin ja kallein vaihtoehto, koko yhteiskunnalle ja myös teollisuudelle ja työpaikoille.
Ville Niinistö
Kirjoittaja on ympäristöministerinäkin vaikuttanut vihreä kansanedustaja ja eurovaaliehdokas.