Ajankohtaista
Vihreät blogit, tiedotteet ja kannanotot
Yhdenvertaisuus ei ole mielipideasia
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat lait uusittiin vuonna 2015. Laki kieltää syrjinnän mm. iän, alkuperän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Syrjintäkiellon ohella lait velvoittavat viranomaisia ja työnantajia aktiivisesti edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Pelkkä syrjinnän estäminen ei siis riitä edes lain kirjaimeen: on myös rakennettava ilmapiiriä ja luotava käytäntöjä.
Vaikka lakimuutosten myötä moni asia onkin parantunut esimerkiksi oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmilla ja nimettömällä rekrytoinnilla, asennetaso laahaa pahasti perässä. Valtuustoja myöten on väännetty kättä muun muassa siitä, kuuluuko kunnan järjestää Pride-liputus. Millaista ilmapiiriä tällä luodaan ja millaista esimerkkiä näytetään?
Puolan ja Unkarin viimeaikainen kehitys osoittavat, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voivat yhteiskunnassa kulkea myös taaksepäin. Tämä suunta on Suomessa tiukasti torjuttava. Yhteiskunnallamme ei ole varaa jättää yhdenkään kansalaisensa kykyjä käyttämättä. Mitä turvallisemmaksi koemme ympäristömme ja mitä vähemmän joudumme piilottamaan osia itsestämme, sitä paremmin pystymme aktiivisesti osallistumaan opintoihin, työelämään ja koko yhteiskuntaan. Moninaisuuden hyväksyminen ja voimavaraksi kääntäminen on niin kuntien, oppilaitosten, työpaikkojen kuin perheidenkin etu.
Varsviite: för vetenskapligt belagd kunskap
Miljön räddas i kommunerna. Framförallt räddas — eller förstörs — miljön i kommunernas tekniska nämnder. De Gröna för vetenskap och teknologi rf:s lokalförening VarsViite i Egentliga Finland stöder Grönt kunnande i kommunernas tekniska nämnder.
VarsViite grundades 2018 för att öka utnyttjandet av vetenskapligt belagd kunskap i politisk beslutfattning, att stärka De Grönas position som föregångare inom vetenskaps- och teknologibaserad politik samt för att tillföra ett grönt perspektiv på vetenskap och teknologi.
Bland VarsViites aktiva finns såväl vetenskapsintresserade lekmän som doktorer, magistrar, kandidater, ingenjörer och diplom-ingenjörer. De olika vetenskapliga disciplinerna är brett representerade.
Normalt ordnar föreningen “tiedetiistai” evenemang i form av expertföreläsningar och diskussionsevenemang. Dessa evenemang tittar närmare på aktuella teman från ett vetenskapligt perspektiv. Evenemangen ordnas runt om i regionen i samarbete med andra lokala Gröna föreningar.
Inför kommunalvalet kan medlemmarna delta i workshops och kurser. Våra huvudteman är klimat, utbildning och vetenskap. Du finner De Gröna för vetenskap och teknologi rf:s kommunalvalskandidater på www.tiedepuolue.fi.
Varsinais-Suomen viite: tutkitun tiedon asialla
Ympäristö pelastetaan kunnissa. Aivan erityisesti se pelastetaan – tai tuhotaan – niiden teknisissä lautakunnissa. Varsinais-Suomen Viite (VarsViite) on maakunnallinen yhdistys, joka tukee erityisesti Vihreää osaamista kuntien teknisissä luottamustehtävissä.
VarsViite on vuonna 2018 perustettu Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry:n paikallisyhdistys. Viite tuo tieteellistä tutkimusta ja asiantuntijatietoa poliittiseen päätöksentekoon, parantaa vihreiden asemaa tiede- ja teknologiapolitiikan edelläkävijöinä sekä tuo vihreitä näkökulmia tieteeseen ja tutkimukseen.
VarsViitteen aktiiveissa on niin tieteestä ja eri teknologioista kiinnostuneita maallikkoja kuin eri alojen tohtoreita, maistereita, kandeja, insinöörejä ja diplomi-insinöörejäkin. Eri tieteenalat ovat laajasti edustettui.na.
Normaalioloissa yhdistys järjestää asiantuntijaesitelmiä ja keskustelutilaisuuksia nimikkeellä Tiedetiistai, jolloin pureudutaan johonkin ajankohtaiseen aiheeseen tieteellisestä näkökulmasta. Tapahtumia järjestetään koko piirin alueella yhteistyössä paikallisten vihreiden yhdistysten kanssa.
Kuntavaaleissa yhdistyksen jäsenet pääsevät osallisiksi mm. koulutuksiin ja työpajoihin. Kuntavaaleissa kärkiteemoina ovat ilmasto, koulutus ja tiede. Viiteläiset kuntavaaliehdokkaat löytyvät kunnittain jaoteltuna osoitteesta www.tiedepuolue.fi
Lähimetsät ovat tärkeä osa virkistystä ja terveyttä
Viihtyisät ja ulkoilemaan houkuttelevat metsät ovat tärkeitä kuntalaisten hyvinvoinnille ja niiden merkitys ihmisten terveydelle on yhä kiistattomampi. Erityisesti korona-aika on saanut meidät liikkumaan luonnossa ja huomaamaan sen tärkeyden.
Hyvinvoivat metsät ovat oleellisia metsälajiston kannalta. Metsäelinympäristöistä jopa 70 prosenttia on uhanalaisia joko määrän tai laadun muutosten perusteella. Kolmasosa uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti metsissä ja lisäksi monet muut lajit ovat riippuvaisia metsistä. Suurin uhanalaisuuden syy ja tulevaisuuden riski eliölajeille on metsien intensiivinen käyttö ja metsätalouden aiheuttamat muutokset muun muassa metsien ikärakenteessa ja lahopuun määrässä.
Metsänkäsittelymenetelmillä on suuri merkitys myös ilmastonäkökulmasta. Avohakkuut vaikuttavat merkittävästi ilmastoon pienentämällä metsien kykyä sitoa hiiltä ja vapauttamalla maaperän hiiltä ilmakehään. Metsänkäsittelymenetelmien valinnalla voidaan vaikuttaa myös vesistöjen tilaan. Avohakkuita seuraava maaperän muokkaus aiheuttaa ravinnepäästöjä (kuten typpeä ja fosforia) ja kiintoainepäästöjä vesistöihin.
Jokaisen kunnan tulee kantaa omalta osaltaan vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, vesistöjen tilasta sekä ilmastosta. Houkutteleva kunta tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden virkistyä lähimetsissä. Luonnontilainen metsä ei tarvitse hoitoa, sen sijaan se hoitaa meitä. Säilytetään lähimetsämme, meille kaikille ja tuleville sukupolville!
Varsinais-Suomi lähijunaan!
Vihreät esittää Suomen suurille kaupunkiseuduille uutta lähijunien pilottikokeilua, jolla palautetaan säännöllinen lähijunaliikenne ja vanhojen “lättähattujen” seisakkeet takaisin isoille kaupunkiseuduille. Kokeilulla tuotaisiin satoja tuhansia suomalaisia lähijunaliikenteen pariin.
Vielä 1970- ja 1980-luvuilla Suomen kaupunkiseuduilla matkustettiin lättähatuiksi kutsutuilla junilla, joista vielä monella on lämpöisiä omakohtaisiakin muistoja. Kun kaupungit täyttyivät autoista, monet vanhat lähijunaseisakkeet purettiin, mutta valmiit paikat seisakkeille jäivät jäljelle. Nyt on aika palauttaa kattava lähijunaliikenne Suomeen, Vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio sanoo.
Vihreät esittää säännöllistä lähijunaliikennettä Turun, Tampereen, Oulun, Lappeenrannan ja Lahti-Kouvolan kaupunkiseuduille. – Säännöllinen lähijunaliikenne tulee aloittaa vuoteen 2023 mennessä. Seisakeverkoston palauttaminen olisi mahdollista aloittaa näillä kaupunkiseuduilla jo tällä hallituskaudella ja saatettavissa loppuun vuoteen 2030 mennessä, Mustakallio esittää.
Myös Turun kaupunkiseutu ja iso osa Varsinais-Suomea olisi mukana kokeilussa. Varsinais-Suomessa lähijunaliikenteen palauttamiselle on hyvät edellytykset ja vanhoja seisakkeita voitaisiin palauttaa käyttöön läpi maakunnan.
Turun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja vihreiden puoluehallituksen jäsen Jukka Vornanen kommentoi avausta: ”haluamme saada lähijunat kulkemaan Saloon, Loimaalle, Naantaliin ja Uuteenkaupunkiin. Uuteenkaupunkiin junayhteys aloitettaisiin heti, kunhan radan kunnostus valmistuu. Turun seudulla tuotaisiin kymmeniä tuhansia ihmisiä nopean ja sujuvan raideliikenteen pariin. Tämä auttaisi myös kaupunkiseudun päästötavotteiden saavuttamisessa.”
Lähijunaliikenteelle on kysyntää. Vuonna 2020 toteutettiin lähijunapilotti muun muassa Tampereen ja Nokian välillä. Vihreiden valtakunnallisen lähijunaliikenteen kehittämisehdotuksen valmistellut puolueen varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio tuntee hyvin Tampereen tilanteen: ”Tampereen ja Nokian pilotti osoitti, että jopa koronavuonna lähijunien käyttäjämäärä kasvoi 47 prosenttia. Kun koronakriisistä päästään yli, olisi kaupunkiseuduilla suurta potentiaalia lähijunaliikenteen kasvattamiseen. Me vihreät haluamme, että entistä useammalla suomalaisella olisi mahdollisuus matkustaa vähäpäästöisellä ja miellyttävällä tavalla, Mustakallio toteaa.”
Varsinais-Suomessa lähijunat voisivat liikennöidä oheisen kartan mukaisilla reiteillä vuosikymmenen loppuun mennessä.