Vaativa ja muuttuva työelämä vaatii panostuksia työhyvinvointiin

Vihreä eduskuntaryhmä on nostanut mielenterveyden merkitystä työllisyysasteen nostamisessa ja erityisesti koronan vaikutuksiin vastatessa meidän on tartuttava tähän yhä vahvemmin. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty osana kansallisen Mielenterveysstrategian toimeenpanoa työelämän mielenterveysohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä työpaikkojen valmiutta vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä.

Lasten oikeus arvostukseen

Lasten oikeus arvostukseen

Uskon pienten askelten suureen vaikutukseen. Jos lapsia katsellaan rakastavin silmin ja ihaillen ja heille annetaan noin viisi kertaa enemmän myönteistä palautetta kuin kielteistä palautetta, uskon heistä kasvavan vahvoja ja kilttejä ihmisiä, jotka ovat valmiita välittämään planeetastamme ja muista ihmisistä.

Jokaisella on oikeus laadukkaisiin ja oikea-aikaisiin sote-palveluihin

Jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja oikea-aikaiseen hoitoon ja palveluihin silloin kun niitä tarvitsee. Hoidolla ja palveluilla on edellytykset nivoutua paremmin yhteen, jos perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito ovat yhden johdon ja yhden budjetin alaisuudessa – siis toisin kuin nyt. Uudistuksessa sote -palvelujen järjestämisvastuu ja hallinto siirretään kuntien harteilta isommille harteille, eli hyvinvointialueille, jolloin pystytään vähentämään alueellisia eroja palvelujen saatavuudessa.

Säästämme tulevaisuudessa jos panostamme nyt mielenterveyteen

Viime viikon torstaina vietimme kansallista itsemurhien ehkäisypäivää, joka tuntui tänä vuonna erityisen merkittävältä teemalta. Mieli ry:n toteuttaman kyselyn mukaan lähes 90 000 suomalaisella on ollut itsetuhoisia ajatuksia koronakevään ja -kesän aikana. Mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on ollut haasteita jo pidempään, mutta koronan aikana palvelujen saatavuus on muuttunut vielä epävarmemmaksi ja epätasaiseksi. Tämä yhtälö on erittäin vaikea.